Kuolemasta

Asiaa Asiasta Asiallisesti.
User avatar
Hitler
Apteekki
Posts: 452
Joined: Tue 22 Jun 2010, 21:04
Location: minä pesen itse minun jalkani minä

Re: Kuolemasta

Post by Hitler » Mon 21 Sep 2015, 11:23

En oo koskaan uskonu jumalaan ennen viimeviikkoa
kun narkkasin kännissä vanhan kamunkaa ja tajusin että mehän (kaikki tää) ollaan
kuolemassa olevan jumalan (yhden niistä) aivoissa vielä hetken aktiivisena suriseva alue

eli tulin taas uskoon mutta ei se mitään muuta
Kuolema on Jumalankin kuningas
pirun hyvä nuolla kuorena

varjo
Psykonautti
Posts: 50
Joined: Thu 12 Mar 2015, 19:02

Re: Kuolemasta

Post by varjo » Sat 17 Oct 2015, 20:56

Aloitetaan viesti sillä että kuolema on pakollinen etappi ennen kiertokulkuun palaamista. Kanta on täysin biologinen. Se että kuinka ja miten ja milloin kuolee on täysin sattuman varaista. Moni voi olla erimieltä, koska jokainen valinta on elämässä itse tehty mutta koskaan ei voi olla varma kuinka muut suhtautuvat niihin ja onko mahdollista toteuttaa itseään kuten viisainta olisi. Itse olen huhupuheiden mukaan kuoleman uhan alla, mihin olen alkanut uskoa, koska sen olen kuullut niin monesta lähteestä. Kun kuolema muuttuu näin konkreettiseksi omalta osalta menee elämältäkin pohja, koska millään muulla kuin hyvän olon tavoittelulla ei ole enää väliä etenkään kun tilabteeseen ajaneet asiat ovat sumuisen deliriumin peitossa ja varmistuksia asiaan en ole saanut samassa tilassa tekemäni perseilyn takia. Eivätkä vanhemmat ole opettaneet minusta hiirulaista kummempaa. Kuolema heille, ei minulle ja minut äkkiuudelleen koulutukseen kiitos. Olenhan tilannutkin muun muassa isoisäni kuoleman ollessani aivan lapsi vain äitini etua ajatellen.
Turhaa pelleilyä ja sen välttelyä vuodesta toiseen.

User avatar
Tattinen
Karvakuono
Posts: 33
Joined: Tue 24 Mar 2015, 21:27

Re: Kuolemasta

Post by Tattinen » Sun 18 Oct 2015, 09:29

Diippiiä juttua mitä tosta pari sivua tätä luin.. Ite oon ateisti enkä pelkää kuolemaa kun oon jo kerran kuollu kaikella muulla mahdollisella tasolla kuin fyysisesti. Lähtö tulee kun tulee haluun vaan elämää sen verran kuntoon ettei ajatukset oo niin tuskasen synkkiä jos ei oo jotain päässä muuttamassa ajattelua.

User avatar
soulmate
Lepakko
Posts: 216
Joined: Wed 24 Jun 2015, 00:25

Re: Kuolemasta

Post by soulmate » Mon 19 Oct 2015, 00:30

hmm joo.
Itsehän en pelkää kuolemaa. Olenhan sen kokenut. Elvytettiin henkiin. Ollessani fyysisesti kuollut, oli vain tyhjää. Mustaa. Tyhjää. En pelkää kuolemaa, koska kokemukseni mukaan se ei tunnu pahalta. Ei tuntunut miltään. Vähän samanlainen kokemus kun leikkauksen nukutus. En ainakaan muista muuta kuin tyhjyyden ja olemattomuuden. Olin siis kliinisesti kuollut about 10minuutin ajan.
En koe silti olevani yhtään sen tietoisempi siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Joko kuoleman jälkeen on pelkkä tyhjyys ja olemattomuus,, tai sitten tapahtumista ei jäänyt muistijälkiä.
Mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Tue 20 Oct 2015, 14:27

soulmate wrote: Elvytettiin henkiin. Ollessani fyysisesti kuollut, oli vain tyhjää. Mustaa. Tyhjää..
Vai oliko vielä "akussa pattereita jäljellä" ja lopullinen, peruuttamaton kuolema olisi ollut edessä. Kuolema kiehtoo mua suunnattomasti. Kun tuun siihen ikään että en voi enää kulkea ja elää vapaasti niin teen hunter s thompsonit ja ammun aivoni seinille.
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
soulmate
Lepakko
Posts: 216
Joined: Wed 24 Jun 2015, 00:25

Re: Kuolemasta

Post by soulmate » Tue 20 Oct 2015, 15:00

Niin, voi olla. En tiedä. Siksi koenkin etten kokemuksestani huolematta tiedä kuolemasta yhtään sen enempää.
Mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Wed 21 Oct 2015, 10:46

Oon miettinyt miten sitä onnistuu hyväksymään sen seikan täysin, että lopulta itsekkin tästä maailmasta kaikkoan. Kuolema, se on niin lopullista ja mua pelottaa että mitä jos se onkin jotain hirveää. Ansassa jossain saatanallisesssa kidutus-todellisuudessa jossa kaikki toivo on menetetty ja se helvetti vaan jatkuu ikuisesti tai päättyy johonkin täysin sanoin kuvailemattoman hirveään "big bangiin" joka vastaa sitä kuin tietokone tilttais ja menis bluescreeniin. Lopullinen äärettömän kivulias ja hirveä freimi joka on kaiken loppu, täydellinen tietoisuuden palaminen tuhkaksi jonka jäljiltä on vain jäljellä se yksi äärettömän hirveä freimi jäljellä. Jumalan kasvot?
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

boost
Lepakko
Posts: 203
Joined: Fri 20 Sep 2013, 15:16

Re: Kuolemasta

Post by boost » Fri 23 Oct 2015, 15:42

Personaes wrote:Oon miettinyt miten sitä onnistuu hyväksymään sen seikan täysin, että lopulta itsekkin tästä maailmasta kaikkoan. Kuolema, se on niin lopullista ja mua pelottaa että mitä jos se onkin jotain hirveää. Ansassa jossain saatanallisesssa kidutus-todellisuudessa jossa kaikki toivo on menetetty ja se helvetti vaan jatkuu ikuisesti tai päättyy johonkin täysin sanoin kuvailemattoman hirveään "big bangiin" joka vastaa sitä kuin tietokone tilttais ja menis bluescreeniin. Lopullinen äärettömän kivulias ja hirveä freimi joka on kaiken loppu, täydellinen tietoisuuden palaminen tuhkaksi jonka jäljiltä on vain jäljellä se yksi äärettömän hirveä freimi jäljellä. Jumalan kasvot?
Olen viime aikoina ajatellut, että jos ei kuolisi ikinä, niin se vasta ikuista kärsimystä olisi. Se voi olla loppu, mutta loppu on aina uusi alku. Ilman kuolemaa elämä olisi aika tylsää. Kuolema on, jotta valheet siirtyy askeleen lähemmäs totuutta ja että olisi jtn, minkä takia elää.

User avatar
Keikas
Tuppisuu
Posts: 8
Joined: Thu 08 Oct 2015, 17:30
Location: Helsinki

Re: Kuolemasta

Post by Keikas » Fri 23 Oct 2015, 18:12

Kuolema on vähintään yhtä kiehtova aihe kuin elämä. Itse olen aivan varma, ettei kuolemani jälkeen minulle (tietoisuus, sielu tai vastaava) ole enää mitään. Lakkaan vain olemasta. Kuolema kuitenkin kiehtoo jatkuvasti ja minua on jo vuosia kihelmöinyt enempi vähempi ottaa selvää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Olen kuulemma joskus aiemminkin ollut väärässä asioista, saatanhan olla tästäkin? Ehkä siellä onkin jotain?

Näine ajatuksineni suunnittelin joskus pienempänä itsemurhaa siitäkin huolimatta että asiaan kuuluva fyysinen kipu pelotti. Tajusin sittemmin, että turhaan kiirehdin ja suunnittelen väistämättömästi tulevaisuudessa häämöttävää kokemusta. Jos mahdollista, elän siihen asti että näen maailmanlopun. Se jos mikä olisi ainutlaatuista todistettavaa!

User avatar
bilehile
Apteekki
Posts: 372
Joined: Mon 21 Sep 2015, 12:59
Location: Nää huudit ei oo seiffit!

Re: Kuolemasta

Post by bilehile » Mon 26 Oct 2015, 22:27

Vedin överit polakalla pari vuotta sitten, heräsin sairaalasta, mutta välillä ajattelen että mitä jos mä kuolinkin sillon ja tää mitä koen nyt on joku kiirastuli tms. Helvetti tää ei voi olla kun mulla on useimmiten kivaa, mut ei tää oo taivas myöskään. Joltain surrealistiselta jumilta tuntuu nii välillä tulee kelattua tämmösiä. Onko mikään ylipäätänsä totta? Tai oikeeta elämää, onko muut pohtinu tälläsii?
Takana loistava tulevaisuus.

frapathea

Re: Kuolemasta

Post by frapathea » Tue 27 Oct 2015, 19:43

Kuulostaa perinteisiltä derealisaation oireilta. Joskus se tila jää pysyväksi. Mulla on kroonistuneen dissosiaatiohäiriön takia ollut jatkuva derealisaation tila niin pitkään kuin muistan. Sen kanssa oppii elämään. Mua on auttanut kaikki sellainen tekeminen, joka saa kiinni fyysiseen todellisuuteen – liikunta, jooga, erilaiset hengitys- ja rentoutusharjoitukset ym. Niiden kelojen vatvominen taas yleensä pahentaa derealisaation tunnetta, koska kun tarpeeks itelleen jotain uskottelee, se alkaa vaikuttaa todelta. Lähe lenkille, tanssi, syö hyvää ruokaa, kutita kaveria kainaloista.

User avatar
bilehile
Apteekki
Posts: 372
Joined: Mon 21 Sep 2015, 12:59
Location: Nää huudit ei oo seiffit!

Re: Kuolemasta

Post by bilehile » Wed 28 Oct 2015, 00:59

Ohho, en ollu aikasemmin kuullukkaan moisesta. Ei mua kyl ahdista sinäänsä miettii näitä, lähinnä se ärsyttää välillä että jos tää on just kiirastuli nii mitä mun oikeen pitäs tehä päästäkseni eteenpäin. Jotain ohjeita niinku kaipais. Toisaalta mä tykkään tarkkailijan roolista, jos 1 tarkottaa sitä et on jämäkkä ote itsestäänselvyyksistä ja 10 tarkottaa ettei oo mitään otetta maailmasta niin joku 6 vois olla ihan hyvä. Mitenköhän paljon ihmisten kokemat todellisuudet eroo toisistaan? Jos historia on ihmisten sopima vale niin olisko todellisuus ihmisten sopimaa harhaa?
Takana loistava tulevaisuus.

frapathea

Re: Kuolemasta

Post by frapathea » Wed 28 Oct 2015, 23:16

bilehile wrote:Ei mua kyl ahdista sinäänsä miettii näitä, lähinnä se ärsyttää välillä että jos tää on just kiirastuli nii mitä mun oikeen pitäs tehä päästäkseni eteenpäin. Jotain ohjeita niinku kaipais.
Derealisaatio- ja depersonalisaatiokokemuksia patologisoidaan psykiatriassa turhaan silloinkin, kun ne eivät aiheuta varsinaisia ongelmia tai kärsimystä. Jos et koe asiaa ongelmaksi niin ei sille mitään tarvii tehä, kuten sanottu siihen tottuu kyllä ennen pitkää.

Mitä tulee mahdolliseen kiirastuleen ja eteenpäin pääsemiseen niin syvän empatian harjoittaminen on harvoin huono idea, ainakaan siinä ei mitään häviä. En tiiä tarkemmin millanen maailmankuva sulla on, niin en osaa tarkemmin mitään sanoa, mutta jos oot valmis laittamaan aikaa ja vaivaa asian eteen niin joku maailmankuvaasi soveltuva henkinen harjoite voi olla kokeilemisen arvoinen, kunhan muistat pitää pään kylmänä.

Mut toistan yhen pointin: asiaa on ihan turha lähteä kelailemaan mielessään, siinä kompastuu vaan omiin nilkkoihin. Mä oon ainakin tän elämän aikana onnistunu lähinnä veämään pään umpisolmulle monta monituista kertaa, kun ajatusrakennelmat oikein saa vauhtia niin ne ei noin vain pysähdykään. Lopulta sitä löytää itsensä keskeltä ei-mitään katsomasta miten jokainen tarkoin kasattu Escher-hökkeli luhistuu itseensä. Näe, koe, maistele, kuuntele, tunnustele sitä mikä on todellista. :)

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Thu 05 Nov 2015, 13:34

Oon mun pevekki putken aikana tullut yhteen johtopäätökseen joka on mun mielestä totuus.

Juutalaiset on oikeassa. On olemassa vain yksi jumala. Jahve. Tää maailma ja aika on pelkkä illuusio, on olemassa vain "ei mitään" ja jumala, joka on absoluuttinen yksi.

Me kaikki ihmiset ollaan samaa jumalan mielikuvitusta. Me ollaan yhtä mieltä kaikki.

Ei ole olemassa kuin ikuinen nyt hetki(aika on illuusio), tää on tärkeetä ymmärtää, sillä kaikki päätökset ja ajatukset mitä sää teet tässä ja nyt tiivistyy sun kuollessa yhdeksi absoluuttiseksi totuudeksi. Joko äärettömäksi hyväksi tai äärettömäksi pahaksi, riippuen kumpia ajatuksia ja tekoja oot tehnyt elämässäsi enemmän, hyviä vai pahoja.

Kuollessa meidän luoma ikuinen minä, sulautuu jumalan mieleen.

Jumalan mieli on kaikkien koskaan eläneiden tietoisten olentojen yhteen sulanut mieli joka on olemassa enää yksiulotteisessa maailmankaikkeudessa. Yhdessä äärettömän pienessä ja tiiviissä pisteessä jonka lisäksi ei ole mitään olemassa. Siellä me ei pystytä tekemään mitään muuta kuin tiedostamaan itsemme tiedostamassa itseämme ja sitä kuka me ollaan, joko ääretön paha tai ääretön hyvä.

Kun katsoo miten sairaassa maailmassa me eletään, miten paljon on kärsimystä, sotia ja tappamista ollut koko historian ajan. Niin en voi kuvitella hirveämpää helvettiä, kuin olla yhtä ja samaa tietoisuutta jumalan, eli kaikkien koskaan eläneiden ihmisten kanssa. Silloin kun kuollaan, ajan ja maailman illuusio katoaa ja kaikki mitä on koskaan tapahtunut tai tulee koskaan tapahtumaan tapahtuu yhtä aikaa, yhdessä äärettömän pienessä nyt hetkessä. Eli kaikki päättyy yhteen lopulliseen "Ruutuun", "totuuteen" jonka jälkeen ei ole mitään, koetaan vain se yksi hetki, eli koko universumin(joka on jumala) syvin luonne, yhä uudestaan ja uudestaan. Tuo ajatus on niin kauhistuttava.

Jahvehan esitteli itsensä moosekselle sanomalla "I Am I AM", eli "Minä olen kuka minä olen", joka kuvastaa hyvin sitä, että jumala tosiaan on vain absoluuttinen yksi.

Uskon että metallican kappale "one" kertoo tismalleen tarinan siitä, miltä tuntuu olla kuollut. Linkkaan tähän sanoituksen jos haluatte lukea.

"I can’t remember anything
Can’t tell if this is true or dream
Deep down inside I feel to scream
This terrible silence stops me

Now that the war is through with me
I’m waking up, I cannot see
That there’s not much left of me
Nothing is real but pain now

Hold my breath as I wish for death
Oh please, God, wake me

Back in the womb it’s much too real
In pumps life that I must feel
But can’t look forward to reveal
Look to the time when I’ll live

Fed through the tube that sticks in me
Just like a wartime novelty
Tied to machines that make me be
Cut this life off from me

Hold my breath as I wish for death
Oh please, God, wake me

Now the world is gone, I’m just one
Oh God, help me Hold my breath as I wish for death
Oh please, God, help me

Darkness
Imprisoning me
All that I see
Absolute horror
I cannot live
I cannot die
Trapped in myself
Body my holding cell

Landmine
Has taken my sight
Taken my speech
Taken my hearing
Taken my arms
Taken my legs
Taken my soul
Left me with life in hell"
Last edited by Personaes on Mon 09 Nov 2015, 12:52, edited 4 times in total.
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Thu 05 Nov 2015, 13:41

Valitettava tosiasia on, että kuten "jean paul sartre" sen sanoi; "Helvetti on muut ihmiset"...
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

frapathea

Re: Kuolemasta

Post by frapathea » Fri 06 Nov 2015, 00:28

Personaes wrote: Juutalaiset on oikeassa. On olemassa vain yksi jumala. Jahve.
Varhaisjuutalaisilla oli monia eri jumalia, mukaan lukien monia eri jahveja. Israelilaisten alkuperäinen jumala oli El (thus Israel), jolla oli vaimo Asera. Nykymuotoinen Raamattu on vääristynyt kokoelma valittuja tekstejä, jotka eivät toisinna alkuperäistä juutalaisuutta ja sen uskomuksia läheskään oikein.

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Fri 06 Nov 2015, 12:23

Image

Täydellinen paradoxi on että pystyykö ääretön ja kaikki voimainen jumala luomaan tyrmän niin täydellisesti suljetun, että edes hän ei sieltä pysty karkaamaan.
Last edited by Personaes on Mon 09 Nov 2015, 12:53, edited 1 time in total.
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Sat 07 Nov 2015, 11:23

Onko ainut keino rauhaan ja rakkauteen päästää irti toivosta että joskus kaikki päättyy ja me päästään taivaaseen? Pitää oppia rakastamaan kärsimystä, joka voi olla aika mahdoton tehtävä, jos se kärsimys on ääretöntä.

“So farewell hope, and with hope farewell fear,Farewell remorse: all good to me is lost;Evil,be thou my good."
-John Milton

No en ole vielä antanut periksi, vielä on aikaa vaihtaa sitä polkua millä oon, en vaan tiedä mistä löydän voimia muuttaa suuntaa kun oon kulkenut niin pitkälle jo väärään suuntaan.

Tiedostakaa se, että jumala näkee kaikki teidän ajatukset ja halut, jumala tuntee teidät paremmin kuin te tunnette itsenne. Lopulta me katsotaan jumalaa silmästä silmään ja nähdään itsemme jumalan silmin, juuri sellaisena kuin me ollaan.

Image
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
zerk
Moderator
Posts: 2309
Joined: Thu 23 Sep 2010, 12:17
Location: TURKU

Re: Kuolemasta

Post by zerk » Sat 07 Nov 2015, 18:08

Personaes wrote:
Tiedostakaa se, että jumala näkee kaikki teidän ajatukset ja halut, jumala tuntee teidät paremmin kuin te tunnette itsenne. Lopulta me katsotaan jumalaa silmästä silmään ja nähdään itsemme jumalan silmin, juuri sellaisena kuin me ollaan.
Mikä jumala? Mikä niist on tällä kertaa se ainoo oikea? :)
^^@_

frapathea

Re: Kuolemasta

Post by frapathea » Sat 07 Nov 2015, 18:40

zerk wrote:
Personaes wrote:
Tiedostakaa se, että jumala näkee kaikki teidän ajatukset ja halut, jumala tuntee teidät paremmin kuin te tunnette itsenne. Lopulta me katsotaan jumalaa silmästä silmään ja nähdään itsemme jumalan silmin, juuri sellaisena kuin me ollaan.
Mikä jumala? Mikä niist on tällä kertaa se ainoo oikea? :)
Tossahan se yllä jo todettiin, vaikken kyllä yhtään syytä jos et jaksa lukea personaesin floodia. Lainaan nyt vaikka samalla itseäni:
frapathea wrote:
Personaes wrote: Juutalaiset on oikeassa. On olemassa vain yksi jumala. Jahve.
Varhaisjuutalaisilla oli monia eri jumalia, mukaan lukien monia eri jahveja. Israelilaisten alkuperäinen jumala oli El (thus Israel), jolla oli vaimo Asera. Nykymuotoinen Raamattu on vääristynyt kokoelma valittuja tekstejä, jotka eivät toisinna alkuperäistä juutalaisuutta ja sen uskomuksia läheskään oikein.

Personaes,
lakkaa floodaamasta ja ala keskustella. Tuskin lukotamme toista ketjua spämmisi takia, vaan pistämme harkintaan varoituksen ja jäähyn antamisen.

User avatar
zerk
Moderator
Posts: 2309
Joined: Thu 23 Sep 2010, 12:17
Location: TURKU

Re: Kuolemasta

Post by zerk » Sun 08 Nov 2015, 00:06

frapathea wrote:
zerk wrote:
Personaes wrote:
Tiedostakaa se, että jumala näkee kaikki teidän ajatukset ja halut, jumala tuntee teidät paremmin kuin te tunnette itsenne. Lopulta me katsotaan jumalaa silmästä silmään ja nähdään itsemme jumalan silmin, juuri sellaisena kuin me ollaan.
Mikä jumala? Mikä niist on tällä kertaa se ainoo oikea? :)
Tossahan se yllä jo todettiin, vaikken kyllä yhtään syytä jos et jaksa lukea personaesin floodia. Lainaan nyt vaikka samalla itseäni:
Sen kaiken lukeminen vaatii kohtuuttoman paljon kärsivällisyyttä. Mulla ei ole tarpeeksi huumeita siihen. :(
^^@_

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Tue 10 Nov 2015, 11:18

frapathea wrote: Personaes,[/size] lakkaa floodaamasta ja ala keskustella. Tuskin lukotamme toista ketjua spämmisi takia, vaan pistämme harkintaan varoituksen ja jäähyn antamisen.
Mitä tarkoitat tällä? Liian paljon eri postauksia, vai liian pitkiä jaaritteluja? Ei ole ollut tarkoitus floodata.
Mikä jumala? Mikä niist on tällä kertaa se ainoo oikea?
Jahve, joka on yhtä kuin koko iänkaikkinen universumi ikuisessa nyt hetkessä. Kaikki mitä on koskaan ollut, tai tulee koskaan olemaan tapahtumassa yhtä aikaa.

Karman laki on jumalan laki, sitä saa mitä tilaa. Me ollaan sitä, mitä me ollaan koskaan ajateltu, haluttu tai tehty.
Kaikkien tietoisten olentojen ajatukset ja halut(mielikuvitus) luo tän maailman. Jos maailma näyttää pahalta paikalta, se johtuu vain siitä, että sellaiseksi me ollaan se haluttu.

Jim Carrey sanoi kerran hienosti "Vaikutus mikä sinulla on muihin ihmisiin, on arvokkainta valuuttaa mitä on olemassa".

Mun elämän ohje? Tehkää mikä ikinä tekeekään teidät onnelliseksi, oppikaa arvostamaan ja rakastamaan jokaista hetkeä. Sillä kuten Jim Morrison kerran sanoi "I'll tell you this, no eternal reward will forgive us now for wasting the dawn".
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

frapathea

Re: Kuolemasta

Post by frapathea » Tue 10 Nov 2015, 13:01

Personaes wrote:Jahve
יהוה, Yod-He-Vav-He, luultavasti epiteetti Elille (myös heprean kielen yleissana jumalalle), jolla OLI VAIMO ja joka oli yksi jumala, israelilaisten "soturijumala", MONEN JOUKOSSA. On myös mahdollista, että Yahweh'n nähtiin toimivan Elin alaisuudessa muiden jumalien kanssa. Lue ees vähän teologian perusteita jos haluut alkaa pätee aiheesta.

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Wed 11 Nov 2015, 11:53

Mitä Frapa sää ajattelet jumalasta ja maailmasta ylipäätänsä? Kuolemasta? Uskotko jumalaan? Entä karmaan?
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
bilehile
Apteekki
Posts: 372
Joined: Mon 21 Sep 2015, 12:59
Location: Nää huudit ei oo seiffit!

Re: Kuolemasta

Post by bilehile » Wed 11 Nov 2015, 12:10

Välillä ihmettelen et miten jotkut voi uskoo karmaan? Monet tekee jatkuvasti pahoja asioita eikä niille tunnu tulevan mitään seuraamuksia... Voikohan muuten olla yhtä aikaa "hyvä" kristitty ja tehdä pahaa? Eikös luterilaisuuden pointti oo se että ihmiset pelastuu yksin uskosta ja armosta? Pahoista teoista ja katumuksesta ei kai sanota mitään?
Takana loistava tulevaisuus.

Mushru
Moderator
Posts: 2988
Joined: Mon 05 Jan 2009, 20:31
Location: Stäshi

Re: Kuolemasta

Post by Mushru » Wed 11 Nov 2015, 12:12

Must ois hyvä pysyy aiheessa varsinkin yleiskeskustelussa, on olemassa oma topikki uskonno(i)lle.

Floodaamisella luultavasti tarkoitettiin että sinulla Personaes on tapana laittaa peräkkäisiä viestejä paljon (usein heti edellisen lähettämisen jälkeen) ja sulta puuttuu järkevä asiasisältö ja jaarittelet samoja asioita. Olisi hyvä puuttua asiaan että kirjottaisi tiiviisti asiansa ja koittais olla jaarittelematta ja postaamatta peräkkäin viestejä jatkuvasti.(en tarkoita vain tätä topikkia) Niin, ja keskustelisi enemmän muiden kanssa kuin itsensä kanssa.


Jatketaa Kuolemasta (johon toki liittyy uskonnot, mut kuitenkin... Vähän tuntuis rönsyilevän.)
. . . (--) °
~ Foliot hattuun ja oliot vittuun
Dexma wrote:Sä oot mun peppuni henkinen peppumentoori! Sensei Mushru :D

User avatar
Bentseeni
Lepakko
Posts: 232
Joined: Thu 12 Feb 2015, 19:52
Location: Lahti

Re: Kuolemasta

Post by Bentseeni » Tue 17 Nov 2015, 01:48

Kuolemaa ei ainakaan kannata pelätä. Elämme helvetissä, kuoltuamme pääsemme taivaaseen...siitä en sitten tiedä millainen paikka se on :foil:

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Tue 17 Nov 2015, 12:11

Bentseeni wrote:Kuolemaa ei ainakaan kannata pelätä. Elämme helvetissä, kuoltuamme pääsemme taivaaseen...siitä en sitten tiedä millainen paikka se on :foil:
Tähän sopis tää lainaus "Do not hope for an exit, the light at the end of the tunnel could be just an oncoming train"... :doh:

Kuoleman pystyy voittamaan ja selviytymään "ikuisessa nyt hetkessä" vaan jos on elänyt hyvän elämän. Ilman katumusta, pelkoa ja toivoa. Aika harva pystyy elämään sellaisen elämän kun on unelmoinut.
Pitäisi pystyä elämään hetkessä, ajattelemaan vaan positiivisia asioita ja tekemällä asioita jotka tekee onnelliseksi. Maailmassa on kuitenkin niin paljon kärsimystä, sotia, tappamista, julmia rikoksia, pahoja ajatuksia, psykopaattisia ihmisiä jne. Että on aika vaikeeta surffata tän kaiken keskellä ilman että se epätoivoisuus ja paha olo tarttuu.

Ainut asia ajassa mikä on arvokasta, on se yksi asia joka tuntuu olevan kadoksissa ajasta, "nyt". Se on arvokkain asia maailmassa.

Tässä yksi lainaus joka sopii kuvaamaan hyvin tätä hetkessä elämistä.

"Eternal now, is the space to within which your whole life unfolds, the one factor that remains constant. Life is now. There was never a time when your life was not now, nor will there ever be."

Kuoltuamme maailman ja ajan illuusio katoaa, jäljelle jää meidän mielikuvituksen ja tietoisuuden tiivistymä yhteen hetkeen. Sillon me pystytään vaan tiedostamaan itsemme tiedostamassa itseämme ja sitä kuka me ollaan ja miltä meistä tuntuu. Tuo meidän luoma "ikuinen minä" sulautuu yhteen pisteeseen kaikkien koskaan eläneiden tietoisten olentojen kanssa. Jumalan mieleen.

Mä ajattelen että tää on se "taivaallinen taisto" hyvän ja pahan välillä. Sen kokonaisuuden, jumalan mielen, luonne riippuu siitä, mistä se koostuu. Onko ollut olemassa enemmän hyviä vai pahoja olentoja. Me ollaan vähänkuin pisaroita meressä, mutta samalla me ollaan koko meri yhdessä pisarassa.

Mikä masentaa, on ajatus, että hyvät teot ei välttämättä pelasta edes meitä. Kaikki riippuu sun perimmäisestä motivaatiosta, syystä tehdä asioita, joita me ei edes välttämättä itse tiedosteta. Einstein kuvasi tätä näin; "If people are good only because they fear punishment and hope for reward. Then we are a sorry lot indeed".

Uskonnossa tätä kutsuttaisiin "täydelliseksi turmiollisuudeksi", eli me ollaan lähtökohtaisesti niin turmeltuneita, peri synnin saastuttamia, että ei pystytä pelastumaan, koska meidän pohjimmainen motivaatio tehdä asioita, on ollut kieroutunut ja epäpuhdas. Itse en usko kyllä tähän "Total Depravity" käsitteeseen. Tästä päästäisiinkin sitten Jeesuksen rooliin ja syntien anteeksiantoon, mutta en vie tätä nyt pidemmälle siihen suuntaan.
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

User avatar
RisThor
Psykonautti
Posts: 79
Joined: Sun 20 Jan 2013, 22:04
Location: Kuutamolla

Re: Kuolemasta

Post by RisThor » Wed 25 Nov 2015, 15:28

Uskon että se helpottaa.
Toki haluan elää ja drive this mothafucka to the fullest, mutta tietyllä tavalla odotan sitä että kuolen, kuoleman pelko on turhaa omasta mielestäni.

"En pelkää nukahtaa, mä pelkään herää".

Kaikki se elämisen taakka, ihmisyyden tuska ja kokemukset mitä olet kokenut haihtuu. Tietoisuus poistuu ja on todella helpottunut ja rauhassa oleva olo, jos sitä edes oloksi voi silloin kutsua. Tietty varmahan en asiasta ole, enkä voikaan olla. :D

Rest in piece ja silleen.
Sinne minne nenä nenä näyttää ja tuuli tuuli kuljettaa.

User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Re: Kuolemasta

Post by Personaes » Thu 26 Nov 2015, 22:41

"Muuten, helvetti on olemassa ja kaikki menee sinne"-Professori Frink, Simpsonit
Image

1÷0, oh god were fucked now...
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe