Feya wrote:
Usein se fiilis huumeiden ottamisesta - lainien väsäämisestä ja nokittamisesta tai vaikkapa bongin imemisestä - on vaikutuksia tärkeämpää.
Tätä tulee huomattua usein subun kanssa.
Esim ns iltalainit...
siis.
VITTU
ILTALAINIT. Mitä vittua mä niillä oikeasti teen? Niinkuin ihan kuin ne tekis mitään notkuja enään ikinä juurikaan? Yleensä vain lopputulos on törkeä stimulaatio ja päänsärky... Miksi vitus? ääh
Aamulainin mä ymmärrän, mut sit just nää ruokalainit, iltalainit...
Mä eilen meinasin vähän väittää omalla kohalla vastaan tohon psykonautiluksen väittämään, että ottaa päihteitä tonlaisen tavan takia. Toisaalta, eilen mainittin tästä miksi tykkään enemmän amfesta, kuin dexamfesta tuolla amfe topikissa. Poltan myös paukut tarjottaessa, vaikka harvoin niistä vaikutuksista yleensä pidän.
Feyalla oli tossa lakkaa josta ite sanoin, että en ite haluu ostaa sitä, kun en ite oikein jaksa käyttää... No aina välillä kyllä nyt silti pumminut lakkaa siltä... Huomaa saman vaik tos bentsoja ostaessani, kun piti hommata feyalle ne, niin itekkin tuli napsittua samalla...
Tänään piti olla subuton päivä ja olin oikein eilen ottanut ihan vain "iltalainiksi" tän päivän subudoset, mut tosi kummallistahan se päivä on aloittaa ILMAN SUBUA... Jotenka aamulaini oli ihan normi
Se on ensinnäkin kumma, kun vetää aineita joista ei tuu vaikutusta saatika toivottuja vaikutuksia. Etyylifenidaattia kiskoessani lopputulokseni oli se, että kiva päihde, mutta jäi kaikki ns fyysinen liikkuminen pois siltä ajalta jotenka se ei sopinut mun arkeeni niin hyvin, kuin enemmän selvinpäin oleminen. Miksen osannut olla ottamatta sitä jokapäivä ennenkuin pussi oli lopussa?
Itellä ei sinällään oo hankala olla pahemmin selvinpäin jos ei oo huumeita saatavilla, enkä koe mitään masennusta tyyliin, en yritä peittää pahoja tunteita päihteillä ainakaan tietääkseni tai yritä saada itteäni sosiaalisemmaksi. Elämäni tuntuu olevan aika kunnossa, enkä koe minkän olevan suuresti pielessä. Tärkein motivaatio päihteiden käyttöön on jatkuvasti nykyään keskittymiskyvyn ja itteni virkeänä pysymiseen. Joskus menee ihan rentoutukseen, mut siihen kelpais ihan hyvin muutama bishe tai sit joku laini kolaa tai jotain hieman spesiaalimpaa. (vois muuten sen bishen pari ostaa tänään hmm)
Ajattelin, että jos kokeilisin nyt hetken sillain, että oikeasti hommaisin vain vähemmän huumeita käsiini (ja tää nyt on sellainen oma määritelmä vähästä määristä huumeita... ) ja kattoisin minkälainen fiilis mulla olis.
Eli siis käytännössä en osta mitään halpaa huumetta, tyyliin jotain halpaa tutkaria josta riittää kokoajan. Vain ostan astetta kalliimmat kemit, vedän ne nopeasti tyttöystävän kanssa tai kaverien kanssa. Enkä vetele jokaista joka päivä. Oon oikeastaan eniten itteeni ja päiviini tyytyväinen, kun saan asioita aikaseksi. Tyyliin mexen, psykedeelien, tiettyjen stimujen, isojen oppari dosejen, bentsojen kiskominen yleensä haittaa niitä asioita joista oikeasti eniten nautin.
Jatkuva huumeiden käyttö on mulla ainakin hyvä tapa tuhota rutiineja, mutta ammattilaiseksi tähtäävänä muusikkona mun arkipäivnä tärkein osa on RUTIINIT, jatkuva harjoittelu, ihmisten näkeminen ja projektien eteenpäin meneminen on hyvin paljon kiinni, siitä kuinka tasaisesti pystyn tekeen kokoajan monia eri osa-alueita. Ei mulla ole enään paljoo aikaa olla sumussa, ei mulla ole aikaa huonoihin unirytmiin ja väsymiseen. Noin kuukauden päästä, mulla saattaa alkaa oleen pian elämässä ensimmäistä kertaa viidet bändireenit viikossa (ja se on muuten vitun oujee toisaalta.) tämän päälle koulu + muut tavoitteet joita yritän tavoitella elämässä. Koko elämän ja arjen kasassa pitäminen on hiton haastavaa ihan selvinkinpäin, mutta turhia kuoseja ottaessa menee tosi helposti vituiksi, tai säätäessä huumeita tai refloista. Pitää olla koko ajan aika "on" asennossa nupit niin sanotusti. Pitää pitää yllä unirytmiä jotta pystyy oleen hereillä oikeaan aikaan, pitää olla pirteenä oikeaan aikaan... Silloin ei paljoo toivoisi, että kuosin takia asiat menis vituiksi...
Tosi kiehtovaa kyllä huomata, että on tullut aika jolloinka ei niin paljoo ite kuosaaminen enään kiinnosta eikä huumeet tunnu niin ihmeellisiltä. Enemmän haluis jo tehä muita asioita, mutta jostain syystä niitä laineja tulee tehtyä kokoajan. Ite tykkäisin itteäni sanoa tyhmäksi, mutta sit taas toisaalta. Inhimillisyys ois aika kiva, mut aika lepsua samalla... Kyl tää nyt vittu aikuiselta ihmiseltä PITÄIS PYSYÄ KASASSA, mut mut... No ehkä pitää vain alkaa opetteleen sanoon EI joskus itelleen.
. Itse tulee myös noita fläsärin kaltaisia tilanteita tripeiltä jos hiisaan itseni kauheaan kuntoon ja tuijottelen ympärille. Selvinpäinkin fläsärin omaisesti muistan tripin tutuista trippibiiseistä, jotka ovat jääneet mieleen.
