Skitsofrenia

Asiaa Asiasta Asiallisesti.
User avatar
Personaes
OD
Posts: 1917
Joined: Sat 25 May 2013, 20:26

Skitsofrenia

Post by Personaes » Wed 02 Mar 2016, 15:00

Kertokaapas mulle lisää tästä skitsofreniasta. Onko täällä ketään jolla on skitsofrenia?

Oon vähän hämilläni, mulle sanoi lääkäri, että skitsofreniaa on se, jos tulee ilman päihteiden käyttöä oleva psykoosi(ei päihde, esim. stimu psykoosi) ja skitsofreniaan kuuluu että noita psykooseja tulee sit useita aina "normaaleiden" jaksojen jälkeen.

Mulla oli se päihteetön psykoosi, niin psykiatri sanoi vaan että "tää oli akuutti psykoosi joka on nyt hoidettu". Oon ajatellut ite niin, että mulla oli siis psykoosi, josta palauduin ja oon nyt normaali ja terve. Onko mulla siis sitten skitsofrenia jos mulla on ollut psykoosi joka puhjennut ilman päihteitä? Missään keskusteluissa lääkärin, sairaanhoitajan tai psykiatrin kanssa ei olla mainittu että mulla olis skitsofrenia.

Oon luullut että skitsofrenia on sellainen, että sitä sairastavat ihmiset on jatkuvasti harhaisia. Itsellä kuitenkin looginen ajattelukyky toimii, ei ole mitään näkö tai kuulo harhoja, eikä mitään paranoidisuutta ja pystyn toimimaan ihan normaalisti.
All that we see or seem, Is but a dream within a dream.
-Edgar Allan Poe

frapathea

Re: Skitsofrenia

Post by frapathea » Wed 02 Mar 2016, 15:28

Skitsofrenia on diagnoosina vähän sellanen sillisalaatti että. Saman ryhmän allehan kuuluu niin paranoidi, heberfreeninen kuin katatoninenkin malli, ja sitten vielä "erilaistumaton" skitsofrenia a.k.a. "jotenki tää tyyppi on sekaisin" cop out -vaihtoehto. Skitsofreniaan pääsääntöisesti kuuluu keskeisesti psykoottisuus, mutta kaikki psykoosit eivät ole merkki skitsofreniasta. Itse skitsofrenian lisäksi tautiluokituksesta löytyy muun muassa skitsoaffektiivinen häiriö ja pari persoonallisuushäiriötä (ryhmä A), joiden oireet vaikuttavat olevan sukua skitsofrenialle.

Tapaamani skitsofreenikot ja muut saman ryhmän häiriöitä sairastavat ovat kaikki olleet melko toisistaan poikkeavia yksilöitä taudinkuvineen. Osalla pääosaa tuntuis vetävän tunteellinen epävakaus ja impulsiivisuus yhdistettynä elämää häiritsevään taikauskoon, toisilla taas ajatusten epäjohdonmukaisuus on niin suuressa roolissa ettei tavallisesta keskustelusta tule mitään. Osalla on ihan konkreettisia harhoja (kuulevat "radion" tai muita ääniä päässä, näkevät kummituksia, demoneja tai ufoja), osalla "yliluonnolliset ajatukset" näkyvät enemmän uskomustasolla. Ja sit on tietenkin nää heberfreeniset tapaukset, joista en oikein ota selvää, kun ne ei hirveesti laita ajatuksiaan lautaselle, mut niiden muutaman perusteella, jotka mulle ovat uskoutuneet kuvailisin sitä omasta näkökulmastani käsin ehkä jonain äärimmäisenä sisäänpäinkääntyneenä ajatusprosessina, johon ihminen lopulta hukkuu.

Mut sanotaan vaikka näin, että kun skitsofreenikon tapaa etenkin aktiivisen psykoosijakson aikana, niin siitä harvoin jää mitään epäilystä, on se sen verran näkyvä ominaisuus ihmisessä, ihan kaikkien alatyyppien kohdalla. Ja joo, skitsofrenia on tavallisesti krooninen sairaus johon liittyy toistuvat psykoosijaksot ja niiden välilläkin "omituinen" ajattelu ja lievemmät oireet. Niin ja vaikuttais siltä että vaikeat lapsuuden traumat olis yks keskeinen vaikuttaja skitsofrenian puhkeamisessa.

Musta sä et foorumikirjoittelun perusteella vaikuta skitsofreenikolta, mut se ei tietenkään oo mikään kovin luotettava arvio.

User avatar
Asystole
Lepakko
Posts: 286
Joined: Wed 27 May 2015, 17:11
Location: The Dark Side of the Moon

Re: Skitsofrenia

Post by Asystole » Thu 03 Mar 2016, 18:24

Mulla on diagnosoitu skitsofrenia vuonna.... Öö... Enpä sanokaan mitään kun en muista. 90-luvulla kumminkin. Alkuun dg oli erilaistumaton skitsofrenia, sittemmin muuttui paranoidiseksi skitsofreniaksi.

Kun kuulin diagnoosin, olin alkuun hyvin torjuvainen ja vahvasti sitä mieltä, että mulla mitään jakomielitautia ole! Mutta sittemmin olen oppinut, että niitä skitsofrenioita on aika erilaisia erilaisine oireineen.

Musta ei päälle päin kukaan huomaa, että sairastan skitsofreniaa. Toki jos mulla on aktiivinen pyskoosi päällä, harhoja tai pelkotiloja, niin sitten. Mutta kun tauti on uomissaan, ei sitä kukaan päälle päin huomaa.

Kun olen sairastanut tätä tautia jo niin kauan, itsetuntemus ja itsehoito on jo kehittynyt aika hyvälle tasolle. Tiedän, mitä voin ja mitä en voi tehdä, jotta pysyn kunnossa. Avainsanoja ovat mahdollisimman vähäinen stressi, säännölliset rutiinit, rauhallinen elämänrytmi ja riittävä uni. Plus tietenkin lääkitys.

Kun tauti oireilee, se oireilee mm. seuraavasti: Harhoja (näkö, kuulo, tunto), täysin epärationalisia, vainoharhaisia ajatuksia jotka pahimmillaan ajavat minut täysin tolkuttomaan, kauhunsekaiseen ja voimakkaan harhaiseen tilaan, jonka laukaisemiseksi yleensä tarvitaan ulkopuolisen apua. Lievempinä oireina ovat erilaiset epänormaalit ajatusketjut, "katastrofiteorioden rakentelu" ja voimakas, elämää ohjaileva ajatus siitä, että olen jotenkin huonompi kuin muut.

Mä olen ollut sairaalahoidossa yhteensä 11 kertaa vuosina 94-99. Kun jälkikäteen olen lukenut potilasraportteja, olen tajunnut, miten pitkän matkan olen kulkenut täysin tästä todellisuudesta irrallaan elävästä, voimakkaan harhaisesta ja pelon ohjailemasta ihmisestä ihmiseksi, joka elää ihan suht normaalia elämää kunhan vaan muistaa huolehtia itsestään. Työkykyistä minusta ei koskaan tullut, mutta vapaaehtoishommia teen paljonkin. Omat rajat vaan täytyy tuntea ja oman kehon lähettämiä tunneviestejä kuunnella.

Skitsofrenia sairastavat ihmiset eivät suinkaan ole jatkuvasti harhaisia. No, toki jotkut ovat, mutta sanoisin, että skitsofrenia on ns. "mainettaan parempi" ja vanhat käsitykset jakomielitaudista ovat osittain täysin vääriä.
I'd rather be hated for who I am, than loved for who I am not. - Kurt Cobain

User avatar
Asystole
Lepakko
Posts: 286
Joined: Wed 27 May 2015, 17:11
Location: The Dark Side of the Moon

Re: Skitsofrenia

Post by Asystole » Thu 03 Mar 2016, 18:59

Jatkan vielä sen verran, että tuo paranoidisuus oireilee elämässäni voimakkaiten ehkä juuri siten, että olen kroonisesti tavattoman huolissani siitä, että jotain pahaa tapahtuu. Teen jatkuvasti erilaisia "riskiarvioita" ja rakentelen päässäni erilaisía katastrofiteorioita siitä, miten kaikki voi mennä pieleen tai jotain pahaa tapahtuu. Se häiritsee elämääni jonkun verran, mutta toisaalta olen aika hyvin tuonkin piirteen kanssa oppinut elämään ja ymmärrän ainakin osittain, milloin tämä sairaus laittaa päähäni ajatuksia ja milloin ne taas ihan oikeasti voivat olla jollain tapaa realistisia.

Tunne-elämän kanssa minulla oli ongelmia pitkään, mutta nykyään - kiitos itsehoidon - olen tunne-elämältäni hyvinkin vakaa.

Toisin kuin jotkut skitsofrenikoista ajattelevat, en ole älyllisesti millään tapaa jälkeenjäänyt ja minulla on lahjakkuuksia ja taitoja ihan siinä missä terveilläkin ihmisillä. On vaan kestänyt tavallista pidempään ottaa nuo lahjakuudet käyttöön ja ennen kaikkea myöntää itselleen, että olen jossakin ihan oikeasti hyvä. Monien skitsofrenikoiden tapaan kun teen jotakin, keskityn tekemiseeni todella voimakkaalla intensiteetillä mutta jos joku asia ei oikein kiinnosta, ei mikään tunnu jäävän mieleen ja keskittyminen on vaikeaa. Tästä syystä esim. koulusta suoriuduin aika alhaisin arvosanoin ja pitkään ihan oikeasti luulin, että olen jotenkin tyhmempi kuin muut.

Minua myös leimaa hyvin voimakas turvallisuudentunteen kaipuu ja olen elämäni peruspilarit koettanut rakentaa sellaisiksi, että minun on niiden puitteissa hyvä ja turvallista elää. Mitä vähemmän minun täytyy kuluttaa energiaani varuillaan oloon tai pelkäämiseen, sitä enemmän energiaa vapautuu käytettäväkseni niihin asioihin, jotka minua oikeasti kiinnostaa ja joihin haluan panostaa. Se jos mikä on äärimmäisen tervehdyttävää.

Harhoja tulee ja menee silloin tällöin, mutta suurimmaksi osaksi ymmärrän mikä on harhaa ja mikä ei. Eilen televisiota katsellessani näin seinällä valtavan kokoisen hämähäkin. En kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota ja harha meni pois. Joskus harhat on voimakkaampia ja suistavat minut täysin raiteiltani, mutta hyvän lääkityksen ansiosta niin tapahtuu onneksi aika harvoin.

Ihmisenä olen voimakkaasta introverttiudestani huolimatta varsin ystävällinen ja hyvin avulias tyyppi, sosiaalisissa piireissäni varsin pidetty. Tiedän, että olisi monille suuri yllätys, jos kertoisin sairastavani skitsofreniaa. Vaikka kuinka olen koettanut taistella häpeän leimaa vastaan, jollain tapaa silti häpeän sairauttani ja ajattelen, että olen tämän sairauden takia huonompi kuin muut. Joskus ponnistelen kovastikin sen eteen, että saan pidettyä itseni kuosissa sosiaalisissa tilanteissa. Sen vuoksi olen usein sosiaalisen kanssakäymisen jälkeen usein hyvin väsynyt ja sosiaalisen kanssakäymisen määrää täytyy säädellä, etten väsyttäisi itseäni liikaa.

Itsehoito, itsetuntemus, itsensä kuunteleminen. Siinä ne avainsanat :)
I'd rather be hated for who I am, than loved for who I am not. - Kurt Cobain

Sidney
Lepakko
Posts: 164
Joined: Sat 08 Dec 2012, 16:38

Re: Skitsofrenia

Post by Sidney » Fri 29 Dec 2017, 21:06

Mikähän meno Personaesilla nykyään? :D
Tuu takas!