
Mulle ketamiini on aina ollu tosi miellyttävä kokemus. Viime kesän dissosiatiiviset yöt muistuvat mieleeni. Eräänlaisen pikkumökin sängyssä makoilin ja väsäsin kertakäyttölautaselle K-hole toisensa jälkeen about 150mg + 150mg lainit, molemmille sieraimille omansa. Nokitettuani nenässä alkaa pian nautinnollisen tuskalliset polttelut jotka hiljalleen feidautuvat pois, alkaa kuulumaan tuttua valkoista kohinaa ja kohta seilaillaan "vuoristoratamaisissa informaatiopyörteissä" ilman minää. Enimmillään kävin kolmen päivän aikana 10 kertaa K-holessa, mikä on mulle aika paljon.
Kerran holesta pihalle tullessani istuskelin risti-istunnassa ja näin/muistin/kuvittelin itseni ehkä parisataa vuotta takaperin jossain itämaisessa tyynyin pehmustellussa ja hienoin koristein koristellussa paikassa, johon porukka kokoontuu yksitellen viereisiin kankain eroteltuihin huoneen tapaisiin tsydeemeihin meditoimaan. Joskus koin olevani kaverini sängyssä makoilemassa vaikka olin kotona. Joskus hengailin huoneen katossa. Ne oudot pyörteet, nopea liikkuminen vuoristoratamaisesti hyvin lähellä sitä paikkaa missä olin makoilemassa, mutta tavallaan "toisella puolella", hmm nämä ovat mielenkiintoisina jääneet mieleen.
Tuppaa itellä olemaan ketku vähän sellaista, että jos sitä on niin siitä on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon
