Iloiset riiviöt

Psilocybe Cubensis, Amanita Muscaria...
User avatar
Yamaxanadu
Tuppisuu
Posts: 3
Joined: Sun 26 Mar 2017, 23:17

Iloiset riiviöt

Post by Yamaxanadu » Mon 27 Mar 2017, 21:17

Olen matkaillut limusipsidipillä useita kertoja ennen ensimmäistä sienitrippiäni, joten osasin olla todella rennosti.
Trippi oli ainutlaatuinen koska matkalla oli mukana myös kaverini, jolla kuitenkin oli entuudestaan kokemuksia sienistä.

Nautimme molemmat 2.5g psilocybe cubensis golden teacheria ja laitoimme asteen rauhallisempaa musiikkia soimaan vaikutuksia odotellessa. Pelailin Pokemonia ajantapoksi ja aika kului. Kaverini löhöili sängyllä.

Lopetin pelailun kun ensimmäiset visuaalit ilmestyivät ja laitoin Japanilaista modern folkkia, joka on aika mahtitempoista musaa.. https://www.youtube.com/watch?v=-i5hMUDTo9A

Olimme molemmat hiljaa ja istahdin lattialle, koska tuolilla istuminen tuntui levottomalta. Sulkiessani silmäni eksyin musiikin saattelemana ensimmäiseen ajatuslooppiin ja seikkailin aukealla arolla jonkinlaisessa fantasiamaailmassa. Hetki tuntui pieneltä ikuisuudelta, mutta avatessani silmät näky oli villi:

Seinät olivat hyytelöä ja esineet kupristuivat hassusti, näkymä oli myös erityisen värikäs ja kirkas. Miellyttävä ja kevyt olo. Kaverini nauroi sängyllä ja hänellä vaikutti olevan erityisen hauskaa, joten en tohdinnut häiritä häntä.

Liikkuminen oli hieman vaikeaa, mutta sain laitettua vaporwavea soimaan ja tunsin tässä vaiheessa vahvaa synestesiaa. Näin ääniaallot ilmassa ja ne olivät värikkäitä, aivan kuten revontulet.

Samalla hetkellä kaveri yritti sanoa minulle jotain, mutta kuulin puheen robottimaisena äänenä, enkä saanut siitä selvää. Sain kuitenkin sanottua ettei kuuloastini enää toiminut halutulla tavalla ja kaveri näytti käsimerkin 'ok'. Suljin taas silmäni ja vaivuin uusiin ajatuslooppeihin.

Sukelsin unohtuneisiin muistoihin ja koin niitä uudelleen. Olin paikoissa joissa olin ollut viimeksi ala-astella. Näin tarkkoja yksityiskohtia vanhan koulukaverini eteisestä, haistoin hajuja ja olo oli hieman haikea, mutta onnellinen.

Aika kului ja huippu oli ohi. Kaveri halusi jutella ja koko keskustelu tuntui kun opettelisin puhumaan, mutta alkoi pikkuhljaa sujumaan. Keskustelumme liittyi ihmisyyteen, yhteiskunnan moraalittomuuteen ja pohdimme masennuksen perimmäistä syytä. Päätimme laittaa musavideoita pyörimään, joista syntyi monenlaisia keskustelunaiheita. Molemmilla oli mukava olla.

Hetken päästä oli kova tarve päästä pyrähtämään ulkona. Pistimme kamppeet niskaan ja kävimme lyhyellä kävelyllä eräällä metsäalueella.
Ulkona oli todella kaunista ja lumi kiilteli aivan uudella tavalla. Puut pitivät hassua narinaa ja luonto tuntui hyvin elävältä.

Naureskelimme ihmisten asumuksille ja kuinka vastenmielinen ajatus että ihmiset asuvat päällekkäin pienissä betonikuutoissa.

Olo oli erityisen vapaa ja puhdas.

Oli kulunut jo runsas 6 tuntia ja paluu todellisuuteen tuntui pehmeltä laskulta. Kävin myöhemmin saattamassa kaverin bussille ja menin nukkumaan. Mieli oli kirkas usean viikon ja trippi yksi nautinnollisimmista.
Without music, life would be a mistake.
-Friedrich Nietzsche