Korvaushoito

[NatiHero]

Ei hitto Panda... Voimia sulle paljon. Kuulostaa kyllä epäreilulta tollanen päätös lopettaa kokonaan hoito sulta.

Voisitko kertoa tarkemmin tuon tilanteen mikä johti tohon. Eli miten "korotit ääntä" ja mikä toi potkuhomma meni? Luulen että potilasasiamies varmasti voisi auttaa sua.

Edittaan tähän kohta lisää mun omasta hoito tilanteesta, haluan vähän jakaa tunnelmia ja kertoa kuulumisia

[NatiHero]

Äh unohdin kokonaan päivitellä kuulumisia. Another DoublePost for you my dear psychonauts!

Eli tosiaan mulla oli neljä (vai sittenkin viisi..? en pysty muistaan) viikkoa kestänyt kokeilu tuolla Levopidonilla tässä vähän aikaa sitten. Auttoi mua siinä missä toivoin sen auttavan, eli aamut oli huomattavasti parempia. Siihen ne hyvät puolet mulla henk.koht. loppuikin. Totta kyllä, Levopidon on todellakin erittäin tasainen lääke. Tavallaan mulle se teki probleeman siinä, että aamulla kun otin annoksen, en tuntenut mitenkään sen vaikutuksen alkamista. Vanhalla lääkkeellä (Nordic Drugsin metadoni) huomaan selvästi kun lääke alkaa vaikuttamaan. Ei siitä mitään "opioidi olojen" tapaistakaan tule, mutta lämmin hyvän olon tunne joka kestää n.1 tunnin siitä kun sen alkaa tuntea. Ja se on mulle tärkeä tuntea, se tuntuisi näyttelevän merkittävää roolia siinä, että mun ei ole pakko saada kamaa joka päivä. Vaikka tekisi mieli jotain esim. pirii, niin jos ei natsaakkaan niin kuittaan sen olankohautuksella ja ajattelen et: "Noh, seuraavalla kerralla sit". Kun tuo pieni hyvän olon tunne aamusta hävisi, huomasin kuinka samaan aikaan alkoi useammin tehdä mieli jotain muuta roipetta. Se pieni hyvän olon tunne myös välittää mulle fiiliksen siitä kuinka vahva lääke metis on. Bubrella en ikinä ole pysynyt kunnossa aamuun asti, riippumatta annoksesta, käyttötavasta, tai siitä onko se Subutexia vai xonea tai muuta bubre valmistetta. AINA aamulla todella paskana, siksi valitsinkin metadonin joka sopii mulle paremmin kuin hyvin.

Toinen ongelma Levopidonilla oli nukkuminen. Siinä missä tää "vanha" metis on parantanut mun yöunen laatua ja kestoa, sekä halutessani voin myös päiväunet nukkua jos haluan (ei pakkoväsytä kuitenkaan yhtään, mua siis). Levopidonilla en voinut nukkua päiväunia vaikka olisin tarvinnut pienet torkut ja illalla nukahtaminen venyi aivan liian myöhään, yöuni oli yleensä kevyttä ja heikkolaatuista ja heräilin paljon tavallista enemmän, enkä tuntenut aamulla oloani levänneeksi. Lähinnä näistä syistä vaihdoinkin takas tuttuun ja turvalliseen raseemiseen metkuun. Nukkuminen helpottui heti ja tosiaan tunnen lääkkeen vaikutuksen alkamisen, jonka koen tärkeäksi itselle. Monille joilla on ongelmia metadonin sivuvaikutusten kanssa tms. niin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Kaikille ei vaan sovi. Nyt pitäs saada verikokeet otettua, niin voitaisiin nostaa nykyinen 60mg annos 70mg:aan nii uskoisin, että ei aamutkaan ole enää ongelma.

Oon helvetin onnellinen joka päivä siitä, että mulla on paikka korvaushoidossa. Parantanut elämänlaatua, yleistä mielialaa, voisin sanoa olevani ihan oikeasti onnellinen. Siis tietty siihen vaikuttaa moni muukin asia, mut luulen etten olisi saavuttanut niitä muita asioita ilman KH:ta. VIelä on pitkä matka pois muiden aineiden käytöstä (tosin vähentynyt huomattavasti), mutta oon tässä jonkin aikaa jo saanut tehntyä töitä sen eteen, et menee paremmin. Oon saanut pidettyä kiinni säännöllisestä liikunnasta, mistä olen SUPER YLPEÄ! Muutenkin tällä hetkellä menee hoidon suhteen tosi hyvin, on paljon postiivista muutosta tapahtunut tässä pienen ajan sisään. Vielä kun saatas muijan kaa OIKEA oma(vuokra) koti niin oon todella tyytyväinen.

Tämmösiä mietteitä tähän väliin. Saatan lisätä tähän vielä jotain mitä unohtunut, mutta näin tälle erää.

[xPetu]

Paljon samoja fiiliksiä natiheron kanssa, ite oon ollu joulukuun alusta asti kh ja itekkii oon omalle hoitajalle ja lääkärille sanonu et oon kyllä kiitollinen tästä. Itellää tää on toinen yritys, sit lääke metadon nordic 60mg on miulla kepittäny hiton hyvin! Ei nestepöhöä ja väsymyskin on tasottunu paljon kesän aikana. Miekii koen et se pien hetki ku tuntee et metadoni alkaa kepittää on tärkeä hetki päivässä jotekin... Liikuntaa pitäis alkaa harrastaa kun tulee nii paljon vaa oltua kotona ja selkä on vähä huonossa kunnossa... Oon ite saanu oltua pari kertaa yli 2kk ilman mitää oheiskäyttöä, voisin jopa sanoa et "huumeiden käyttö" on loppunu omalla kohalla mut aina niitä pieniä bentso/piri retkahduksia tulee... Aina sattuu joku kaveri kaupungilla tulee tarjoo ja hoidon myötä kun raha asiat on aika kondiksessa nii aattelee et nyt on varaa ja sit yleensä on just seuraavana päivänä seula

Vähä kyl nauratti lukea natiheron postausta kun nii paljon samanlaista itellää Nyt ois projektina päästä pois näistä päihdetuki asunnoista ja saada OMA VUOKRA KÄMPPÄ!

Hyvää loppu kesää kaikille

[renttuni]

Ite retkahdin amfeen, olin ollut putsina 3 vuotta ja 7kk. Mulla vaihdettiin metadoni bupreen (buvidaliin) siis noin kuukausi sitten. Sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa tulla mielihaluja selailla Torilautaa. Mähän en siis irl tunne täällä käyttäjiä. Siihen se sitten meni että ostin amfea. Otin sitä kolme päivää vaikka en tajua edes miksi!! Ei siitä tullut edes hyvä olo.

Olin tosiaan metadonilla 3,5 vuotta ja voin rehellisesti sanoa että ei ollut mitään vetohaluja. En ajatellut huumeita yhtään. Nyt kun oon ollut reilun kuukauden buvidalilla, oon kärsinyt psyykkisistä viekkareista. Ahdistusta, masennusta.. Siis ajattelen ite että ne on metadonin viekkareita. Pää tottunut siihen. Hullua, käyttöaikoina nimenomaan bupre auttoi viekkariahdistuksiin.

Mitä mä nyt teen? Oon polilla koittanut sanoa noista psyykkisistä oireista, ja pyytänyt että nostettas viikkoannoa siihen 32mg. Nyt on siis 24mg. Mutta eivät oikein ota tosissaan koska pärjään fyysisesti hyvin. Fyysiset viekkarit eivät tule viikossa. Sanoivat vaan että mun pitää alkaa käydä viiden päivän välein. Mutta ei kai siinä oo järkeä!? Kun tarkoitus on se että käynnit harvenis. Ovat myös selittäneet että muutos voi aiheuttaa ahdistusta. Mutta ei mua se muutos ahdista, oon pelkästään iloinen että fyysisesti kantaa, ja itse halusin vaihtaa metadonin tähän. Tunnistan kyllä viekkariahdistuksen. Mulla on elämässä kaikki hyvin, ei ole syytä masennella.

Polilla en missään nimessä voi kertoa retkahduksesta! Minulla on lapsi ja meillä on asiat hyvin. Lastensuojelun asiakkuus on lopetettu koska ei ole ollut tarvetta. Lapsi on asunut luonani kesästä 2018 asti, kun ennen sitä asui sukulaisilla kaksi vuotta. Sillä aikaa sain omat asiat kuntoon.

Olen häpeissäni. En tiedä mikä minuun meni Tuon lääkevaihdon jälkeen tosiaan alkoi mieltä piinaamaan vetohalut. Retkahduksesta on nyt pari viikkoa, enkä aio enää sortua. Ei ollut sen arvoista. Mietin jos kertoisin polilla että on ollut vain vetohaluja, ajatuksia.. Haluaisin kokeilla sitä isompaa annosta.

Tämä oli eka kerta kun mihinkään, kenellekään, kerroin tästä. Ei minulla ole irl ketään jolle puhua. Jos jollekin läheiselle tai kaverille kertoisin edes mielihaluista, tulisi vaan sitä "Miksi sä noin ajattelet?? Nytkö aiot taas laittaa kaiken paskaksi? Etkö vieläkään tajua? Etkö oo oppinut mitään idiootti!" Kun ei tosiaan ole semmosia tuttuja jotka ois käyttäny. Ei ne ymmärrä että en minä HALUA tietoisesti niitä ajatuksia ajatella, en minä halua tämmöstä. Voi että kun sitä ois joku nappi millä sais päästä pois kaiken huumeisiin liittyvän.

[SadPanda]

Voi renttuni paljon voimia sinulle!

Lääkäri palasi lomalta ja antoi mulle jatkomahdollisuuden, mutta nyt ei kärsi kämmäilä eikä yhtään!
Ja annos 80mg metku eli 20mg.ehtivät.laskea tuota mun metadonia alas.. JA SANON SAMAN KU MUUT. EÖKÄÄ NOSTAKO ANNOSTA YLÖS. Ainoastaan sivuoireet kasvaa. Jännä et ku laskettiin 80mg.100mg
Stä niin tässä olen nyt ollu 1kk tasaseen 80mg OPIAATTIHMMETUS KATOS Kokonaan. SIIS IHANA ku vatsa toimii 1x päivässä eikä 1x vkossa.

[Avaruuskoira]

Oon luultavammin vaihtamassa metadonin buvidaliin, 80mg on metis annos ja kiinnostaa tietää kuin kivulias on se vaihto ja kun metadon lasketaan nollaan monta päivää joutuu olemaan ilman ennen kun bupree aletaan antaa? kauan huono olo kestää kun bupre on aloitettu? Filmeillä vissiin aluksi katotaa mikä annos tulee olemaan ennen kun buvidaliin siirrytään?

edit: Mietin että buprelle jos vaihtaa tuleekohan taas sellainen masennus/jatkuva alakuloisuus mikä mulle on bupresta enne tullu silloku sitä käytin eikä pollesta, oxystä jne oo tullu sitä kuten ei metadonistakaan.

Mutta bupre ei vie vetohaluja toisin ku metis ja se et bentsojen käyttöä ei saa olla jos kuntouttavassa on, nii se masennus/alakuloisuus pahenee vaan varsinki kun on yleinen ahdistuneisuushäiriö/sos. tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö diagnoosit. Silti ei määrätä bentsoja vaikka melkee kaikki mielialalääkkeet kokeiltu musta tulee tunnekuollu tyhjäpää ja saan hirveitä sivuvaikutuksia niistä.
Typerää kun tietää mikä auttaa parhaiten itsellä ja pärjään bentsoilla hyvin ei muisti mene, uskallan olla oma itseni ja kaupassa jopa katsoa silmiin myyjää, ei ahdista mutta pystyn tuntemaan iloa ja surua, muutenkin olo "normaali" ja voi keskittyä elämään.
Pärjäisin hyvin jos saisi päivässä yhden näistä kolmesta alla olevalla annoksella:
25mg /diapamia
2,5mg/rivatrilliä
60mg/opamoxia

[renttuni]

Avaruuskoira:

Mulla vaihdettiin metadoni heinäkuussa Buvidaliin. Mulla oli ollut metadoni 60mg 3,5 vuoden ajan. Täällä vaihdot tehdään mieluiten laitoksessa päihdeklinikalla mutta kyllä avonakin vissiin mahdollista. Itse halusin laitokseen koska siellä helpompi olla kitkuissa kun ei tarvitse tehdä mitään. Ja lisäksi oon yksinhuoltaja, en ois voinu kunnolla olla lapselle läsnä jne.

Nämä käytännöt toki vaihtelee paikkakunnittain mutta voin omasta kokemuksesta kertoa. Mulla laskettiin metadoni viikossa 40 milligrammaan ennen osastolle menoa. Eli menin tiistaina osastolle niin siellä sain 30mg metadonia tulopäivänä, sekä seuraavana päivänä eli keskiviikkona. Olossa en ihmeempiä huomannut, tuolloin keskiviikkona kävin hoitajan kanssa kaupassakin. Se on siis suljettu osasto missä ei saa olla omaa puhelinta koko aikana ja muutenkin kauhean rajoitettua. Vielä torstaina sain metadonia sen 30mg.

Suunnitelmana oli että perjantaina voin illasta kokeilla 2mg Suboxone-filmiä. Aika levoton ja tympeä olo oli tuolloin pe, ja halusin sen filmin illalla. Eipä tapahtunut mitään. Olo ei huonontunut. Ei kyllä siis parantunutkaan.

Lauantaiaamuna annettiin xonea 2mg ja sitten alkoi tulla niitä vastavaikutuksia eli metadonin viekkareita. Särki kroppaa, mitään en kyennyt syömään jne. Lääkärin suunnitelman mukaan tuolloin samana iltapäivänä annettiin vielä toiset 2mg xonea. Sen jälkeen en sitten kyennyt kuin makaamaan kivuissa. En ole ikinä kokenut vastaavaa! Sain 800mg Buranaa ja 1g parasetamolia mutta niistä ei ollut mitään apua. Tuolloin pyöri mielessä että miksi helvetissä lähdin tähän! Maha oli kans sekaisin.

Sunnuntaiaamuna pahin oli ohi, mutta sitten annettiin 4mg xonea, ja sama satsi iltapäivällä. Mitään apua bupresta ei siis ole, vaan se provosoi metadonin viekkareita. Vaikea päivä oli tuokin mutta ei ehkä ihan niin paha kuin edellinen.

Seuraavana päivänä eli maanantaina laitettiin 16mg Buvidal-piikki. Olo ei mitenkään hyvä tai tavallinen ollut, enemmän miinuksella.
Tiistaina lähdin kotiin. Torstaina sain 8mg lisäpiikin korvaushoitopolilla. Mutta kutakuinkin vaihto meni aika iisisti. Jos saisin tehdä jotain toisin, olisin odottanut vähintään 2-3 vuorokautta viimeisen metadoniannoksen jälkeen ennen bupren ottamista. Mutta lääkäri suositteli noin. Kai siinä myös ajattelin että jospa se bupre auttaisi jotakin. Mutta se oli turha luulo.

Sen jälkeen bupre alkoi fyysisesti kantamaan. Nyt mulla on 96mg kuukausi-injektio. Mutta tämän hetken kuulumisia kirjoitin tuossa pari viestiä sitten. Fyysisesti tämä kantaa todella hyvin. Mutta aineenvetohimot joita ei metiksellä ollessa ollut ollenkaan, vaivaavat. Ja retkahdinkin ensimmäistä kertaa koko korvaushoitoni aikana! Nyt ajattelin pyytää että kk-piikki nostetaan siihen maksimiin, 128mg. Sitten pitää vaan antaa pään totutella miedompaan opiaattiin, ei kai tässä muuta voi..

Mutta itteeki pelottaa jos tää alakuloisuus ja innottomuus/ilottomuus ei mene ohi. Kun pää tottunut vahvempaan opiaattiin. Mutta pakko kai se vaan on alkaa opetteleen elämään ilman sitä.. Sitä en vielä jaksa ajatellakaan millaista olisi jos ei saisi mitään opiaattia.

[dpi]

Metadonipotilaille yleensä toi suurin annos Buvidalia kuulemma ollut ihan jees. Mitä nyt kuullut parilta ihmiseltä. Eli otos ei ole järin suuri.
Mutta vähäkin se on jotain. Ja sen vähän kun yhdistää muuhun sälään, niin syntyy oivallista kokemustietoa.

Aika outoa ettei osastolla vaihdettu eka Subutexiin (joka ei samallatapaa provosoi refloja) - ja vasta bout viikon päästä vaihdettu xoneen. Luulin et ois ihan normikäytäntö.

Kuullut monia stooreja ettei olla oikeen "oikein" osattu metadonia vaihtaa bupreen - (lähinnä turhaa kärsimystä).

Kyl mä uskon, että jos sen pari kuukautta jaksaa buprella olla, niin alkaa helpottaa aineenhimo. Itellä kesti sen pari kuukautta. Mut onhan bupre aikalailla erilainen kuin metis. Ja xone eri kuin Buvidal.
Se pitää vaan totutella.
Kyllä se ajan myötä helpottaa.

Buvidaliin ollut tyytyväisempi kuin xoneen.

Must ois äärimmäisen jees kuulla paljon enemmän jengin mielipiteitä Buvidalista. Niin tavattoman vähän tietoa oikeen missään. Vertaisryhmät olleet ainoot joissa voinut peilata omia kokemuksia muiden kokemuksiin.

Joillekin sopii xone paremmin, joillekin Buvidal, joillekin isommat doset, joillekin pienet jne.. Ihan oikeesti. Must bupre on siitä jännä aine, et lopulta vähemmän on enemmän, mut liian vähän on liian vähän. Ja liian paljon on liikaa.

(ota ny si selvää).

Vois olla kyl oksikodoni/mopo korvaushoito Suomessakin
Ei mua kait haittais jatkaa sellasta lopun ikääni.
Paha sanoa. Ehkä se riippuvuudesta vapaa mieli on toiveajattelua. Ehkä riippuvuudesta vapaa mieli onkin oikeestikin vapaa.

Bupre masentaa / passivoittaa helposti. Metadoni taas itellä haittavaikutukset on liikaa. Eli.. Kahdesta pahasta IMO se kolmas, eli Buvidal on paras.

[dpi]

Mikä täällä jengin sit saa vaihtamaan metadonista Buvidalin?

Olen siis ollut sekä xonella, metadonilla, että Buvidalilla. Kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa.

Nyt Buvidalilla. Annos vielä hakusessa hieman.

Alkanut miettiä voisikohan tosissaan bupre olla se joka aiheuttaa sitä alakuloisuutta/masennusta ja ahdistusta. Tosin. Pienemmällä Buvidal annoksella koin että vähemmän ahdisti ja masensi. Mut vaikeesti se sit kans kantoi. Ehkä pitäis vaan tottua ajatukseen "less is more" bupren kohdalla. (lukenut eri foorumeilta että tosiaan pitäisi paikkaansa).

Tällähetkellä kiinnostaisi kokeilla vielä tuo levometadoni. Metadonista sain liikaa sivuvaikutuksia, enkä oikein pystynyt nukkumaan kunnon yöunia. Ja aamulla aina nihkeet reflat ja lääkkeenhaulle. Muuten koen metadonin ehdottomasti buprea paremmaksi Korvaushoito-lääkkeeksi. Tuntui enemmän pystyvän nauttia elämästä.

Nyt tuntuu että moni konkari tuntuu olleen oikeassa bupren kohdalla. Mitä pienempi annos, sitä mielekkäämpää elämä.. Reseptorit eivät ole niin täysin tukittuina (saturoituneena).

En tiedä. Välillä tuntuu ettei vaan mikään Suomessa oleva kh-lääke anna riittävää vastetta olla yli puolta vuotta "elämänsä terässä" - aina lopulta iskee se jokin tyytymättömyys lääkkeeseen tai elämään..

Kyllästynyt taistelemaan näiden tuntojen kanssa.

[SadPanda]

I feel u! Sit mielialalääkehelvetti mitä lääkärit vaan puskee nyt brintellix kuuri ja venlafaxin lopetus oli niin jelvettiä psyyke kärsii edelleen siitä. En vois ajatella et olisin nuorella kun olen elämästä masentunut ja deprrssiossa.

Voimia kaikille ei oo helppoa.

[dpi]

I feel u! Sit mielialalääkehelvetti mitä lääkärit vaan puskee nyt brintellix kuuri ja venlafaxin lopetus oli niin jelvettiä psyyke kärsii edelleen siitä. En vois ajatella et olisin nuorella kun olen elämästä masentunut ja deprrssiossa.

Voimia kaikille ei oo helppoa.

Joo, sitä ne mielellää tekee - kyselee mitä masislääkkeitä on käyttänyt, ja mistä ei ole ollut hyötyä, ja sit tyrkyttää vielä jonkun mitä nyt ei maininnut kokeilleensa. Lääkärin mukaan "nää ssri-lääkkeet tekee hyvää keskushermostolle, kun ne aktivoi.." - fukit, menin Alkon kautta kotiin. EFEXORIA en tod. Suostunut edes aloitetaan.

Ei o helppoa. Elämä tod. Masentaa. Eikä saa sympatiaa edes... Noh.. Jätän yksilöiviä tietoja mainitsematta.

Ei o helppoa - Ilmeisesti oli sit metadoni, xone tai Buvidal.. Tai levometadoni. (harmillisen vähän mitään konkreettista tietoa levometadonista, kiitos kumminkin NatiHero - arvokasta tietoa).

Must surullista et KH-potilaita ei lopulta oikeestaan edes yritetä hoitaa kunnolla.. Ehkä alussa saattaa iskeä se pieni toivonkipinä, kun sanotaan et tällaisia vaihtoehtoja on, ja tukena ollaan.. Mut sit puol vuotta siitä, niin se on lääkkeenhaku ja takas masentavaan omaan elämään.. Sit lääkärikäynnit on lähinnä moralisointia, tai itsestäänselvyyksiä - jokatapauksessa jää mitäänsanomaton olo, jopa pettymys aina omahoitajan tai lääkärin tapaamisesta.

Ilmeisesti jokainen on oman onnensa seppä..

Oheiskäyttöäkin lopulta katsotaan vaan et pysyy lapasessa/ei tuu segiksissä klinikalle.

Aitoa apua ei oikein saa.. Ei liiemmin aitoa dialogiakaan.

Lopulta kaikki vaan alkaa mennä rutiinilla, ihan sama mitä käytät - mut klinikalla ei ole resursseja yksilölliseen hoitoon.. . Paitsi alussa. Ja puhun nyt vaan omista kokemuksista.

Onko kellään sit mitään hyvää sanottavaa ssri-lääkkeistä esim. Ahdistukseen? Kun bentsoi ei enää viitsitä edes hitaasti vierotttaa... Vaikka tuntuu et se ois ainut apu, kun muutakaan apua ei saa..

Elämä hapettaa..

[dpi]

Kiinnostaisi tietää Buvidalilaisilta, että miten koette kk-injektion vs. Viikko-injektion?

Itsellä viikko injektio vaan joteki se paras.. Aina. Ja kaikesta huolimatta (joka viikko se hiton uus paukama jossain päin kehoa).

Kuukausi-injektiolla helposti alkoholisoidun, ja muutenkin muutun masentuneen-flegmaattiseksi. (yleensä bupreissa alko ees tunnu niin euforiselta, mut kk-injektio kyl saa alkoholinkin maistumaan jos yhtään on taipumusta (tai stimuja, tai...) tarkotan vaan että..

Mun valinta taitaa kyl painaa siihen viikko-injektioon.
Kunpa osais selittää mistä mikäkin johtuu.. Ja moni sanookin et on ne kuin ihan eri aineita.

Kait mä nyt voin yhtyä kun kummiskin kk-injektio Ollut 2x (2 eri kuukausi kertaa) ja viikko-injektiolla reilu puoli vuotta yhtä mittaa.

Et on eroa. Kandee kokeilla kumpi itselle se parempi.

Ja jos kk injektio, niin kyl mä sen maksimin ottasin suoraan, toisin kuin viikko-buvi - Se keskivahva on riittävä.

Eipä mul muuta. Vaikee löytää mitään infoo mistää/keneltää..

Sen jälkeen bupre alkoi fyysisesti kantamaan. Nyt mulla on 96mg kuukausi-injektio. Mutta tämän hetken kuulumisia kirjoitin tuossa pari viestiä sitten. Fyysisesti tämä kantaa todella hyvin. Mutta aineenvetohimot joita ei metiksellä ollessa ollut ollenkaan, vaivaavat. Ja retkahdinkin ensimmäistä kertaa koko korvaushoitoni aikana! Nyt ajattelin pyytää että kk-piikki nostetaan siihen maksimiin, 128mg. Sitten pitää vaan antaa pään totutella miedompaan opiaattiin, ei kai tässä muuta voi..