Korvaushoito

[dpi]

Hyvä kyl todellakin kuulla eri ihmisten mielipiteitä.

Xone on hyvä. Kuhan löytää itelle sen just oikeen dosen (must ihan kahdellakin millilläkin jo on selkee ero vaikutuksessa).

Pakkaussselosteessakin ihan mainitaan et filmeissä ei mee ihan 1:1 nappien kanssa toi imeytyvyys.
Et eri filmeissä on eri xonen ja bupren konsentraatio tms. Tai joteki sillai. Kandee pyytää sitä pakkauselostetta luetttavaks. Se on ihan mielenkiintoista luettavaa.

No jokatapauksessa.

Xonen heikko puoli on itellä vähän ehkä se kun se ei tosissaan yhtään "päihdytä"
Ei sillä ettäkö tahtoisin päihtyä. Mut jotenkin vaikutus on tosi "ontto".

Voi olla et ihan pohjalla oleva masennuskin vaikuttaa paljon.

Kylhän se xone (niinkuin opparit yleensä) tunteita selkeesti vie... Mut bupre kyl eri tavalla kuin täysagonostit.
Eikä samaltapaa saa kicksei rehkimisestä..
Et se palkitsevuus on siinä vaikea löytää.

Tänään oli hyvä päivä taas vaihteeks.. Koko päivän rehkinyt fyysisesti, ja ollut ihmisten kanssa tekemisissä. Se palkitsee. Et ehkä xonella kaipaa aika paljon ihmiskontakteja.

Mut. Pitää nyt kans mainita, et mulla tota metistä ollaan väläytelty vähän väliä, just johtuen bentsojen käytöstä. Ni ehkä koitan sit kans vaan psyykkaa itteeni, et oli aine kumpi tahansa, niin pääasia et on hoidon piiirissä.

Ja todellakin.. Pysyttelen kyllä xonella jos vaan mahdollista.. On se niin paljon pienempi kahle jalassa.

Päivä kerrallaan.

[dpi]

Onko täällä muuten ketään, jolla ois ADHD lääkitys korvaushoidon tukena?

Käsittääkseni metyylifenidaattia voidaan joissain tapauksissa määrätä, ja jopa Elvansea (lisdexafe), kunhan Voxrat ym on kokeiltu.

Mulla pitäis olla tulossa neuropsyk. Tutkimukset nyt uudestaan (kuhan bentsoista pääsisi), ja kelasin vaa et paras mahdollinen kombo vois olla elämänlaadun kannalta metyylifenidaatti + xone. Tai sit ei..

Tuntuu ettei vaan kertakaikkiaan saa aikaseks elämässä yhtään mitään, ellei ole joku joka tyyliin ohjaa mut tekemään asioita.. Ni kyllä mä sitten teen. Eikä jaksa keskittyä oikein mihinkään.

Voi kans olla et kun vanha stimunisti, niin mf voi kans aiheuttaa vaan ongelmia. En tiedä.

Ehkä se on vaan yritettävä vielä enemmän ettei passivoidu ja masennu siihen kun ei löydä keskittymistä oikein mistään.

Ja muutenkin, yleensä 2h xonesta aina otan päikkärit, kun on niin ylirasittunut ihan jo klinikalla käymisen jälkeen.

Ja siinähän se päivä sitten meneekin^^

[avantGarde]

Jee mä sain ekan lomalääkepäivän huomiseksi =) motivoi pitää seulan puhtaana kyllä nuo lomat. Tsemppii kaikille KH:laisille

[NatiHero]

Kiva kuulla, et on hyvät fiilikset hoidosta! Itsehän tässä joku, 2v. suunilleen ollut haittojavähentävässä hoidossa ja aika arkiseks tää kuvio tullut. Arki aamuina klinikalta hakeen metis sit välillä on enemmänki järkevää hommaa ja välillä vaan koittaa valuu päivien läpi. Mut siitä lähdin kirjottaa, et mää oon kyl tosi onnekas siinä kohtaa, että tässä 2:ssa hoidossa mulla ei ole tullut MITÄÄN sivuroireita metiksestä. Ei hikoilua, painonnousua, liika nukkumista tai väsymystä yms. Ekalla hoitokerralla lihoin/nestettä kertyi 15kg ekan kuukauden aikana ja nukuin melkeinpä 3/4 vuorokaudesta. Patja märkänä hiestä.

Okei JOSKUS on todella rasittavaa nenän kutinaa, et kauhia sentään Hyvin menee mutta menköön, koitan tähän vielä vähän enemmänkin avata päivän keloja myöhemmin, nyt vielä liian aamuissa.

[nantes]

Korvaushoidossa on suomessa kyl siinä menty mun mielestä metsään et täällä sielä voi pysyä vaikka koko loppuelämänsä vaikka tarkoitushan olisi kuntouttaa ja saada se korvaushoitokin lopulta kokonaa pois. Jos miettii metadoniakin niin mitä olen jutellut ihmisten kanssa mulla on pitkä jarrutausta ja tunnen kyllä alan porukkaa todella paljon. Ni jokainen joka metiksessä on ni kiroaa sen alimpaan helvettiin kun on vuodet vieriny ja haluis elämältä jotain muuta. Ja ne sivuvaikutukset on myös aika rankat mitä metiksessä on. Ajan myötä varsinkin kroppa on siitä kovilla. Subuhoidossakin tuntuu suurin osa pitkään olleista vaan myyvän napit kadulle ja hakee sit onat mielimyrkyt niillä rahoilla. Suomen korvaushoitoa käytetään vitusti väärin. Mut myös korvaushoidon puolellakin olis paljon parannettavaa et jengi saatais ajallaan sieltä hoidosta myös pois puhtaaseen elämään.

Mua jotenki vituttaa välillä se ku kuullu korvaushoidos olevan suusta et mä oon kuivilla. Niinku millä mittarilla kuivilla? Kh subun annos huitelee monella jossain 16mg vrk se on tuplat siihen päälle mitä katunisti vetää päivässä. Tai et metadonia +90mg se on ihan vitusti.

Ja se mikä mua henk koht vituttaa on lukea täältä ku jengi hehkuttaa et korvaushoitolaisenakin täytyy vielä vetää levy gaboja ja muita erilaisia jarruja naama täyteen ja antihistamiineja et se päivän annos pörisee kunnsen käy hakemassa. EI NÄIN

TÄMÄ VIESTI EI OLLUT YLEISTÄMISTÄ.. eikä tarkoita täten niitä jotka kh käyttää oikein

[dpi]

Onhan tossa aikalailla perääkin nantes.

Siis mun mielestä korvaushoidossa mennään metsään just siinä, että oletetaan että kun 'nisti' saa opiodinsa, niin ikäänkuin sen pitäis sit korvata koko päihdehistoria.

Monihan lopulta on alkujaan stimunisti tai sekakäyttäjä, ja osa sit on lopulta vaan 'luovuttanut' ja alkanut nistaan opparei.

Nojoo.. Emmä tiedä kuin itsestäni, et.. Mitä korvaushoito sit antaa.. No eipä juurikaan mitään. Koska perusajatus, eli kuntoutus on päin helvettiä, ja keskitytään vaan rankaisemaan oheiskäytöstä ja sullotaan naamariin KH-lääkkeet, ikäänkuin pidettäisiin tällätavoin nistit tyytyväisinä.

Must kanssa pitäs enemmän keskittyä siihen, että se toimis ikäänkuin vieroituslääkkeenä, eikä ylläpitolääkkeenä.

Päihdekuntoutus..? Mitä se on.. Mistä sellaista saa?

Silti. Kyllä mun elämänlaatu on parempi nyt korvaushoidossa kuin mitä se oli ennen korvaushoitoa.

Päivä kerrallaan.

[Mushru]

Mun mielestä kyl korvaushoidossa oleva voi sanoo olevansa puhtaana koska sitä käytetään lääkkeenä. Eri asia kuin päihdekäyttö. Ei kipulääkkeitä käyttävätkään sano olevansa nistejä. Ei siinä periaatteessa olla virallisesti puhtaana mut voi sanoo ettei käytä enää. Ellei oo oikeesti oheiskäyttöö sitten. Mut tämä on todella mielipidekysymys. Mun mielestä jos sitoutuu tiettyihin ehtoihin niin niitä pitäisi noudattaa. Kaikkea paskaa ei pidä hyväksyä tietystikään.

Kaikille hirveesti tsemppiä niiden omien ongelmiensa järkkäilyyn. Kaikilla on omat haasteensa. Mut tosiaan munkaan mielestä täällä ei oo OK hehkutella miten niitä annoksia buustitaan ja oheiskäytetään. Mieluummin toisessa topikissa sitten.

[Dexma]

Mun mielestä täs pitäis osata katsoo yhteiskunnallisesti ja yksilökeskeisesti asiaa.

Yhteiskunnalle korvaushoito tuntuu olevan todella hyvä vaihtoehto vrt siihen, että käyttäjä hankkii douppinsa kadulta. Varsinkin vanhempien käyttäjien kohdalla, joille esim aktivoituminen työelämään ym on aika epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä. Kunnolla tehty korvaushoito ja helposti siihen pääsy vähentää rikollisuutta, syrjäytymistä ja samoin tuntuisi toimivan haittoja vähentävä hoito.

Yksilölle taas tärkeintä olisi, että löytyisi mahdollisimman monipuoliset ja tehokkaat hoidot helposti tarvittaessa. Jos päihdekuntoutus on pielessä niin miten sitä voisi parantaa?

Jos ajattelen omalla kohtaa niin about neljä vuotta tappelin oppareiden kanssa jatkuvien retkahdusten kanssa. Pitkät vieroitusoireilut yhdistettynä jatkuvaan stressitilaan niin kh jossa olisi pudotettu annos pikkuhiljaa olisi jälkikäteen kuulostanut tosi hyvältä. Se olisi tarjonnut paaaaaaljon tasaisemman elämäntyylin niille vuosille. Opiskelut, työt, ihmissuhteet ei olis läheskään kärsinyt niin paljon, kuin mitä jatkuva retkahduksiin perustunut arki loppupeleissä oli.TOISAALTA jos tuosta 4 vuodesta olisi yksi vuosi olisi ollut lepäilyä himassa ja joku katkopätkä niin olisiko homma mennyt erilailla. En osaa sanoa, mut äkkiä olisin saattanut itse passivoitua omaan elämäntilanteeseeni silloin ja jättänyt muuttamatta monia elämän osa-alueita jotka oli aika pakollisia ennen elämänlaadun alkamista paraneen.

Mun mielestä sil ei ole mitään väliä onko joku puhtaana vai ei ja mitä se putsina olo on. Vain ihmisen hyvinvoinnilla. Varsinkin jos päihteen käyttö on tasoa "käyn aamulla hakeen lääkkeen". Ihmiset jotka käy korvaushoidossa ja sen jälkeen buustailee muil doupeilla annoksiaan on aika riippuvaisia vielä kikseistä ja päihtymyksestä, mutta sentään näiden ei tarvitse hakee sitä kehoon eniten tarvittavaa ainetta kadulta.

Toi, että jengi kokee, että vuodet on vierinyt korvaushoidossa on mun mielestä merkki siitä ettei se korvaushoito ole ongelma vain kuntoutus ja yksilön oma elämä on pielessä vuosien jälkeenki, eikä yksilö ole lähtenyt itse lääkkeen pudotukseen aktiivisesti. Tälläisessä esimerkissä mun mielestä on ollut hyvä, että korvaushoito on ollut olemassa, koska asiat saattais olla pahemmin.

Täs mitä haen, että vaik korvaushoito ei ketään paranna niin se sen haittoja vähentävä vaikutus on olennainen ja se mahdollistaa yksilölle helpommat lähtökohdat parhaimmillaan ponnistaa eteenpäin silloin, kun hän on itse siihen valmis.

Itseni mielestä korvaushoidot pitäis olla sellaisia, että käyttäjä voisi mahdollisimman helposti sinne mennä ja hakea lääkkeitä. Oli sit oheiskäyttöö tai ei. Ovet vain kolisisi... Sit pitää olla kuntoutusta. Jutteluhetkiä, taide ja harrastustoimintaa, aikuiskoulutusta erilaisia tapoja toteuttaa itseään. Uskon, että monella käyttäjällä olisi motivaatiota tehdä asioita jos heillä olisi mahdollisuus mennä eteenpäin. Tämä ei onnistu kumminkaan ikinä akuuteis vieroitusoireissa eikä siinä vaiheessa, kun ihminen päätyy kerran kuukaudessa retkahduksiin. Tähän korvaushoito saattaa tarjota yksilölle ratkaisua.

Mun mielestä yksi tärkein ja loppupeleissä vaativin hetki päihderiippuvuuden loppumisella on se, kun lopettaa lopettamisen. Se on se hetki, kun lopettaa itsensä kokemisen ex-käyttäjäksi ja alkaa kokemaan aidosti selvänä olon toimivaksi elämäntyyliksi. Siihen vaiheeseen pääsemiseen tarvitaan monesti pitkiä kuntoutuksia, korvaushoitoja ja niiden jälkeen usein vuosia. Tämä hetki tuntuu loppupeleissä itselleni nykyään ainoalta jolla on merkitystä ollut silti, koska silloin vasta itse olen kokenut selkeän elämänlaadun parantumisen hyvistä ja eksoottisista boheemivuosista

[dpi]

Tähän korvaushoito saattaa tarjota yksilölle ratkaisua.
...
Mun mielestä yksi tärkein ja loppupeleissä vaativin hetki päihderiippuvuuden loppumisella on se, kun lopettaa lopettamisen. Se on se hetki, kun lopettaa itsensä kokemisen ex-käyttäjäksi ja alkaa kokemaan aidosti selvänä olon toimivaksi elämäntyyliksi. Siihen vaiheeseen pääsemiseen tarvitaan monesti pitkiä kuntoutuksia, korvaushoitoja ja niiden jälkeen usein vuosia. Tämä hetki tuntuu loppupeleissä itselleni nykyään ainoalta jolla on merkitystä ollut silti, koska silloin vasta itse olen kokenut selkeän elämänlaadun parantumisen hyvistä ja eksoottisista boheemivuosista

Tuon lihavoidun lauseen kun siirtää viestin loppuun, niin mielestäni ehkä joku asia siinä kiteytyy melko hyvin.

Tosin itse olen orientoitunut siihen, että vaikka sitten korvaushoito jatkuisikin läpi lopun elämän, en koe epäonnistuneeni missäänkohden.. Riippuvuus on minussa, ja tulee aina olenaan osa persoonaa.

Tottakai myös uskon, että kun riippuvuudesta on saanut tarpeekseen, tai aineeseen riiippuvuudesta saanut tarpeekseen, ei sen lopettaminen oikeastaan kovinkaan vaikeaa ole..

Tämän huomannut kaikessa joihin ollut riippuvainen toistakymmentäkin vuotta..jossain kohti vaan saa tarpeekseen ja käyttö loppuu ilman sen suurempia ähinöitä.

Kaikkea hyvää kaikille korvaushoitolaisille... Ja muille tottakai myös.. Arvostakaa sitä etuoikeutta mitä teille tarjotaan.

Oppinut itse hiljalleen löytää tiettyä taistelutahtoa päästää irti riippuvuuksista jotka ovat este korvaushoidon jatkumiselle vakaana.

Rehellisyydestä ei olla rankaistu, päinvastoin tuntuu että se on nimenomaa avain luottamukseen ja KH:n onnistumiselle.. Kuin myös omalle kuntoutumiselle.

Korvaushoito antaa vain pohjan jolle rakentaa vakaa peruskallio.. Itse KH lääkkeen ei tulisi olla se itse peruskallio, muuten joutuu helposti pettymään. Itse aine ei elämänlaatua paranna, vaan uudet toimintamallit mitä sen avulla on mahdollista alkaa rakentaa.

Toisille sopii metadoni, toisille xone.. Itse pidän xonesta kiinni niin kauan kuin uskon sillä vain jotenkin pärjääväni.. Se on kumminkin vähemmän raskas panta jalassa. Ainakin kuvittelen niin.

Se voi olla lopun elämää lääkitys, tai se voi olla ponnahduslauta aitoon "onnelliseen" elämään..

Täkeintä että elämässä on edes jokin suunta ja kiinnekohta.. Jotain vakaata jalkojen alla.

Tunnelin päässä on aina valoa.

Korvaushoito ei ongelmia poista.. Se auttaa ehkä niiden ratkaisemisessa. Ja mikä tärkeintä muistaa.. Korvaushoidossa ollessa joutuu kamppailemaan ihan yhtälailla kuin vaiika eläisi riippuvuudesta vapaana.

Uskon kyllä myös tuohon mitä Dexma mainitsi, että loppupeleissä merkityksen elämään löytää vasta kun on riippuvuudesta vapaa... Mutta katsotaan josko sen saman löytäisi jollaintasolla myös korvaushoidossa ollessa. Uskon kumpaankin..

[Avaruuskoira]

Kyllä mulla täs haittoja vähentäväs korvaushoidos on oheiskäyttö vähentyny 3/4 (alussa oli enempi oheiskäytt.)siitä mitä se oli enne hoitoo ja piikitys loppunut aikalail kokonaa, 2krt pistänyt 7kk aikana yksittäisinä kertoina.

Bentsoja joudun syömään ku en voi mennä ihmisten ilmoille oikeen noitte pääsairauksien takia (diagnooosit on)mut niitäki syön aika normi päiväannoksia eli jotai
3 x10mg diapamia/vrk ja en oo koskaan ollu ni sekasi lääkkeenhaussa ettei lääkettä ois saanu, vaikka joka pv haku. mulla tarkotus lähitulevaisuudessa kuitenki pyrkii jos löytyy lääke sellane etten bendoja tarvis. Sit voisi sille bupreinjektiolle/xonelle hakee kuntouttavaan ja siitä lopettaa toivottavasti jonkun ajan kuluttua (1-2v).

[Velho]

Kyl tääki vaatii oikeesti iteltää paljon et nyt yritän olla ryssimättä tätä kertaa sellasella sekoboltsikuosailusta (meth,amf,xtc,bnz...) et se on ollu jo tosi hengenvaarallista touhua nyt näin jälkikäteen ajateltuna ja se että ylipäätään on ollu "pakko" saaha se maximi hyöty päivän metiksestä irti ja mielellään viellä vähän päälle. Se lääke ei sua paranna taikaiskusta vaan et oikeesti on irtaannuttava douppiskenestä ja lopettaa se nappikauppa tai mitä ikinä ootkaa tehny ajat ennen hoitoa...

Itsellä nyt tuo murros käynnissä ja tällä kertaa xonella kun olen ja oon huomannu et tällä en passivoidu ja narkkaa kaksinkäsin kaikkee stimuu ja valvo helvetillisiä viikkoja viikosta toiseen ja oo se ihmisraunio jona mut on joskus tunnettu myös ja siitä et se touhu on ollu typerää ja vielläpä TODELLA hengenvaarallista ja on ajauduttu pisteeseen lopettaa se sekoilu ja takas kentälle et näkee millasen työn takana on se normi arki et oot terveenä yms.

Mut sitä mä kai yritän tässä sanoo et nyt oon huomannu et tää vaatii työskentelyy ja kaikkea muuta jos aion pysyä edes jokseenkin siinä "normi" yhteiskunnassa ja ehkä päätyä oikeisiin töihin ja saada tota hörhö-persoonaa aisoihin tai ettei se oo se kuka mä oikeesti olen suurimmanosan ajasta tai ainaki kouluttaa sitä hörhöö olemaan kunnolla edes joskus.

Ps. Tää oli varmaa tosi valaiseva postaus mut nyt on sen verran sekasortoa pään sisällä et pitää palata aiheeseen kunhan oon työstäny näitä asioita ensin itseni kanssa ja pyrkimyksenä ois olla olematta se toivoton tapaus enää tätä nykyään. Varmasti kaikki ne kemikaali huuruiset vuodet on vaatinu veronsa pääkopalta mut kai voin hyödyntää näitä "taitoja" myös muissa elämän osa-alueilla

[substance93]

Mulla alkaa vihdoin korvaushoito keskiviikkona. Tuota Buvidal-injektiota lääkäri mulle suositteli tämän raskauden vuoksi. 16mg aloitellaan ja kokeillaan kantaako se seuraavaan pistokseen asti. Vähän kyllä jännittää, että kantaako se oikeasti sitä koko viikkoa. Onneksi mun omahoitaja on tosi mukava, pitää sitten vaan sanoa, jos tuntuu ettei se 16mg riitä. Pääasia on, ettei itse ala lääkitsemään oloaan ja lähde taas vetämään omin päin.

En kuitenkaan ajattele korvaushoitoa minään "jumalan lahjana", jolloin vaan saan lääkkeen millä pysyn terveenä, ja riippuvuussairauteni olisi sillä taputeltu. Paljon saa töitä tehdä omassa pääkopassa, kun psyykkinen riippuvuus päivittäisannokseen ja itse iv-touhuun on tosi vahva. Muutenkin pitää käsitellä paljon erilaisia asioita itsensä kanssa.

Oon silti kyllä tosi helpottunut, kun ei tarvitse enää stressata seuraava annosta ja pelätä niitä refloja. On tässä nyt se reilu 7 vuotta jo taisteltukin ja olen niin loppu tähän vetämiseen. Loppuelämääni en varmaankaan aio hoidossa olla, mutta saisi nyt edes jonkunlaisen pohjan mihin alkaa rakentaa elämää, kun lapsikin on pian syntymässä.

[Thatspecialsomeone]

Ite oon tuolla bupre-injektiolla ja ei vois olla tyytyväisempi. Inhoon sitä bupre-liuskojen sulattelua. Se maistuu pahalta ja tarttuu hampaisiin ja ikeniin. Se on joka aamuinen tuska aina niitä liotella.

Nyt sain Buvidalin takaisin ja en aijo mokata nyt että saan jatkaa tällä.
Itellä päivä annos buprea on 12mg. Injektiona saan siis viikoksi 24mg joka kantaa oikein hyvin.

Suosittelen kaikkia kokeilemaan tuota injektiota. Pääsee eroon siitä joka aamuisesta rutiinista ja tulee vaan hyvä ja tasainen olo.

[Velho]

Toi injektio kuullostaa kyl varmaa sit et ku on irtaantunut siitä narkki rituaalista ja elää sit sitä vaihetta et on muutaki elämää jo kertynyt

Itellä oli 3. Seulat putkee putsina jo ja ei mua ees himota erityisemmin minkää kiskominen et jaksaisin sen eteen nähdä vaivaa ja hämmentää mitään erityisemmin ja ketkä mut tuntee/tietää kuinka uudelta/oudolta toi kuullostaa mun suusta. Ja aiemmat hoidot metiksellä ni on ollu jo suoranainen ihme jos oon edes 2. Putsit seulat antanu putkee

Mut voi olla et en enää näe narkkaamista millään tapaa hohdokkaana ,enkä oo tietääkseni aiemminkaan nähny mut on oltu rappiolla ja elämäntilanteen mukaan saanut iha kaikkea mitä on edes mielessä käynyt ja tuntuu et nyt oon kokenu kaiken mitä oikeesti vaan ollut koettavissa (paitsi pahemmat linnatuomiot) mitä tässä ammatissa ollut mahollista. Ja nykysin elämään mahtuu paljon enemmän ku likaset värkit ja verkkarit ja valvomalla tuhottu mieli kuitenkin ja monta vuotta jo vakiintunut tää et käytän pysyäkseni enää vaan terveenä ja vähempi kipuisena noista sotavammoista ja et mul on joku keino lievittää niitä siedettävämmälle tasolle laillisesti.

Elämä tuntuu olevan hallinnassa ja on jonkulaine motivaatio jatkaa tätä taas edespäin
Jatkuva ahdistus kaikesta ei oo ollu näin hallinnassa et ei tarvi hirveetä läjää bentsoja tuolla liikkuessa ja mainittakoon et tosi harvoin vedän päivässä yhtään bentsoa siihen ja vähentänyt muuta lääkitystä siihen kans.

Usko parempaan huomiseen on palannut

T. Velho 2.0

[dpi]

Aloitin itse nyt sitten metadonin, ja kyl sen verran pakko sanoa hälventääkseni sen saamaa mörkö-stigmaa että mulle toi sopii enemmän kuin mainiosti.

Jotenkin fyysisesti ja henkisesti tyytyväisempi itseeni ja elämääni.
Innostun asioista ja olen löytänyt vallan uuden motivaation olla ja tehdä.
Samaten xonessa alituiseen vaivannut ”reseptorityhjyys” ei enää häiritse.

Ehdottomasti sitä mieltä että jokaisen kohdalla pitäisi aloittaa ensin buprella ja jos se ei tuota haluttua lopputulosta, niin vaihto metadoniin pitäisi ratkaista ongelma. Se on jotenkin tosi sad kun joku on vastoin tahtoaan metadonilla ja näkee siinä vain sen negatiivisia puolia.

Mielestäni tästä aiheesta olisi hyvä nimenomaan keskustella: metadoni vs.suboxone

En koe minkäänlaista väsymystä koko päivänä.. pikemminkin sellainen lämmin, energinen ja tasapainoinen olo. Motivoitunut ja suurimman osan aikaa hyvillä mielin.
Toki sedatiivisempaa kuin mitä xone, joka mielestäni hieman liikaakin vauhdikas.

Samaan aikaan kun bentsojakin nyt ollaan laskemassa, niin koen myös etten tarvitse läheskään yhtään niin paljoa bentsoja.
Koska metadonin aikaansaa tyytyväisen olotilan, en kaipaa siihen muita aineita sotkemaan.

Myöskään en koe yhtään niin paljoa -jos lainkaan - ahidistusta ja pelkotiloja, mitä koin kun olin suboxonella.

Sen verran kärsin kuitenkin ahdistus- ja paniikkitiloista, että en voisi olla tyytyväisempi siihen miten niistä en ole enää kärsinyt vaihdettuani metadoniin.

Jokatapauksessa.. olemme jokainen yksilöitä ja mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella.

Itselle metadoni on se miracle drag ollut.

Ei aineen himoa... ei tarvetta oheiskäytölle..ja ennenkaikkea miten väärä kuva minulla olikaan metadonista muodostunut ihmisten kauhukuvien perusteella.

Hienoa että annoin mahdollisuuden metadonille. Vaikka voi luoja miten alussa pelotti kun olin vain kuullut kauhustooreja.. metadoni on paljon lempeämpi mitä ihmiset ovat antaneet ymmärtää.. paljon pehmeämpi vaikutus mitä suboxonella.

Ja ei vähäisimpänä... kyllä ne xone filmit alkoi jo todellakin kuvottaa, ja aina jotenkin taistelua oli ne saada nätisti suuhun liukenemaan.

Pahoittelut jos hieman sekavaa teksti..kirjoitan pädillä, joka ei ole maailma n helpointa^^

Trust&Peace <•

[Avaruuskoira]

Onko kuinka vaikee ollu saaha bentsoja edes pienel dosel jos on metadonilla HVH tai kuntouttavassa kh:ssa oulussa? Monet diagnoosit on sekä useita mieliala lääkityksii kokeiltu ja bentsot jos ois nii hakisin kuntouttavaa ja annost voisin tiputtaa myös ja mennä opiskelemaa tai töihin..

[Avaruuskoira]

Aloitin itse nyt sitten metadonin, ja kyl sen verran pakko sanoa hälventääkseni sen saamaa mörkö-stigmaa että mulle toi sopii enemmän kuin mainiosti.

Jotenkin fyysisesti ja henkisesti tyytyväisempi itseeni ja elämääni.
Innostun asioista ja olen löytänyt vallan uuden motivaation olla ja tehdä.
Samaten xonessa alituiseen vaivannut ”reseptorityhjyys” ei enää häiritse.

Ehdottomasti sitä mieltä että jokaisen kohdalla pitäisi aloittaa ensin buprella ja jos se ei tuota haluttua lopputulosta, niin vaihto metadoniin pitäisi ratkaista ongelma. Se on jotenkin tosi sad kun joku on vastoin tahtoaan metadonilla ja näkee siinä vain sen negatiivisia puolia.

Mielestäni tästä aiheesta olisi hyvä nimenomaan keskustella: metadoni vs.suboxone


Ei aineen himoa... ei tarvetta oheiskäytölle..ja ennenkaikkea miten väärä kuva minulla olikaan metadonista muodostunut ihmisten kauhukuvien perusteella.

Hienoa että annoin mahdollisuuden metadonille. Vaikka voi luoja miten alussa pelotti kun olin vain kuullut kauhustooreja.. metadoni on paljon lempeämpi mitä ihmiset ovat antaneet ymmärtää.. paljon pehmeämpi vaikutus mitä suboxonella.

Mulla samanalaiset kokemuset metadonista itel annos 70mg ja kantaa tosi hyvi, vie himoja hyvin ja jos kotilääkkeen saan en käytä sitä väärin sekä piikitys loppu heti ku hoito alko eikä tee mieli, annosta en haluu isoksi(+90mg) sivuoireet kute hikoulu vituttaa ja muu ei haittaa. Bentsoja syön maltillisia määriä koskaan ei oo jääny saamatta lääke ja savuu välillä poltan. 9kk hoitoo takana ja metis tuo normaalin olon vaan ja se riittää turha hilata ylöspäi annosta

[Velho]

Onko kuinka vaikee ollu saaha bentsoja edes pienel dosel jos on metadonilla HVH tai kuntouttavassa kh:ssa oulussa? Monet diagnoosit on sekä useita mieliala lääkityksii kokeiltu ja bentsot jos ois nii hakisin kuntouttavaa ja annost voisin tiputtaa myös ja mennä opiskelemaa tai töihin..

Ainakin tääällä ihan mahdotonta saada samasta paikasta bentsoja ja joutunu allekirjoittaa jonku lomakkeen jos jostai muualta hommaa et menee tieto lääkärille siitä

Kyl kokisin et ainaki alkuu bentsoista ois hyötyä ja/tai elämäntilanteeseen liiittye pienen ajan et sais

[SadPanda]

Postailen tännekin tämän hetkistä elämänitilannetta korvaushoidon suhteen!

TÄMÄ VUOSI ON OLLUT PARAS VUOSI IKINä'! Kieltäytynyt useasti ottamasta, piikittänyt vain muutaman kerran ja nyt viimekerrasta alkaa olla vajaa 2kk 1.5kk-2kk ja koitan päivä kerrallaan olla jouluun asti aluksi piikittämättä ja sitten jatkaa.-.

Myös tutkareita en ole ottanut 7kk vai kohta jo ylikin-. jouluna tulee vuosi ilman rc kamaa siis yhtään mitn rc kamaa-- Metadon hoito jatkuu ja annos pysyny nyt kauan tossa 100mg (enkä nosta enää vaikka kuinka alhaiset olisi arvot, koska ei se vaan kanna oli se mikä tahansa uskon näin!)

En ole läheskään niin päihteiden hakuinen enään, vaikkakin elämässä saisi olla enemmän sisältöä! Mutta tsemppiä kaikille. Myös tämän vuoden retkahdukset voi laskea yhdestä kädestä! Elikkäs parempaan suuntaan!

Aloitettiin (kun diapam ja gabapentiini lopetettiin tai diapam on tiputuksessa vielä 10mg tää vko ja sit laskee 5mg ja sit 0mg. En tunne menettäväni sittenkään PALJON, eihän mun elämä nyt voi parista vitun pamista olla kii! Ja välillä tuntu, että toi diapam kääntyi mua vastaan eli ahdistus TULI ja TAI PAHENI, kun otti sitä. Nyt jännittää selviänkö ilman refloja jne.

PALJON TSEMPPIÄ RAKKAAT VAULTTILAISET <33

[dpi]

Mites on jengillä korvaushoito mennyt?
Oootteko ollu tyytyväisiä ketä ootte vaihtanut xonesta metikselle, tai metadonista xoneen?

Entä ootteko yhtään miettinyt sitä, että miten kauan aijotte olla hoidossa? Ei siis mitään tarkkaa ajatusta että vaikka tasan vuosi tai kaksi. Mut jotenkin, että millä ajatuksella olette hoidossa? Joillekin toki voi sopia se että on vuosikymmenen, tai vaikka lopun elämän.

Kun itsellä vähän se ajatus, että tahtoisin kumminkin kokoaika edetä hoidossa, ja tosissaan pitää annosta mahdollisimman pienenä. Siks tässä nyt vähän poukkoillut 50-60mg annosten välillä.

Ystävä antoi mulle mielestäni tosi hyvän neuvon, että kun on metadonilla, niin kannattaa pitää jatkuvasti se fokus siinä lopettamisessa. Ettei jäis löllymään vuosikausiks metadonihoitoon. Se ois niin helppoa. Ja kyllä mä varmasti aijon sit lopulta tiputtaa ihan jonnekin 1-10mg metadonia, ja vaihtaa xoneen, jonka sit tiputan melko nopeasti pois.

Se että on totaalisen kiinni näissä ympyröissä, ja ei voi matkustella, eikä edes käydä mökillä silloinkun huvittaa, niin se jotenkin ahdistaa mua.

Noh. Pitää nyt vaan osallistua kuntouttavaan toimintaan ahkerasti ja olla retkahtamatta (muuhun kuin bentsoihin), niin ehkä voi sit muutaman kuukauden sisään anoa lomalääkkeitä jollekin viikonlopulle, ja pääsis mökillä nauttimaan vielä kesän rippeistä luonnon keskellä ja saunoa yms. Ja että vähän sais lomaa jokapäiväisestä klinikalla käynnistä.

Kotilääkkeitä varmaan saa vasta sit joskus puolen vuoden? Vai vuoden päästä?

Itse kamppailen vähän bentsojen käytön/lopettamisen kanssa.. Saanut monta kertaa lisäikaa niiden lopettamiseen, ja kaks kertaa ollut katkollakin, mut ei vaan jotenkin ole henkisesti eikä psyykkisesti valmis lopettaan vielä kokonaan. Aika pientä annosta pamia anyway käytän. Ja kun samalla vielä pitäs muut pkv lääkkeet tiputtaa, niin en o sillai bentsoista nyt stressiä edes ottanut.

Metadoni annosta olen ajatellut hiljalleen tiputtaa lähemmäs 40mg, kattoo miten keho reagoi. Kokeilumielessä.
Väsymyksen kanssa on pientä kamppailua. Tosin oon koko ikäni sitä vastaan kamppaillut, että en kyl voi pistää pelkästään metadonin piikkiin.

Muuten kyllä ollut metadoniin aika tyytyväinen. Ahdistus vähentynyt merkittävästi, ja alkanut innostua taas asioista, mitä oikeestaan sillon kun xonella olin, ei vaan tapahtunut. Et jollaintapaa must metadoni kannustaa tekeen ittensä eteen töitä voidakseen hyvin, ja sit kans just toi et löytänyt keskittymisen mm. Piirtelemiseen, mitä ei o tapahtunut vuosiin. Paljon myöskin lueskellut.

Osallistunut ahkerasti kuntouttavaan toimintaan, ja itsetunto kohentunut tosi paljon. Kuhan vaan sopivasti poistuu mukavuusalueelta. Oikeestaan must on tullut melko sosiaalien tuolla klinikalla. Tykkään nykysin hyvinä päivinä höpötellä ihmisille. Siitä tulee hyvä fiilis

Ja sit kans just liikunta on tosi tärkee ettei passivoidu.

Kaikenkaikkiaan oon jopa melko tyytyväinen elämääni. Harmittaa yksi retkahdus, niin siirtyi sit sekin et vois mitään kotilääkkeitä saada vielä pitkään aikaan. Koska kyllähän se nyt kuukausien päivittäisten käyntien jälkeen välillä vituttaa huolella. Mut palkitsee se sit kun on tehnyt sen lenkin edestakas.

Ainoo mikä on vähän oikeesti häirinnyt, että kun aamuisin on pikkasen levoton ja "reflanen" olo kun pitäs mennä klinikalle. Sen tiedän ettei johdu annoksesta, koska 60mg:lla oli sama homma, mut jopa pahempana.
Vaikka toi nyt onkin melko pientä, niin ei se kivaa ole et aamuisin nihkee olo ennen lääkettä.

Nyt meen sit mittauttaan metadoni pitoisuuden, et jos se johtuukin siitä, että olen nopea metabolisoija(¿)

Tosin oon ymmärtänyt et toi on aika yleistä metadonilaisilla? Siis että aamuisin voi olla ennen lääkettä vähän kuin reflanen olo, mut en tiedä liittyykö se sinänsä refloihin mitenkään, vaan siihen että pitoisuus laskee "mukavuusalueen" alle. Koska kyllähän metadonin puoliintumisaika on se 24-36h kait keskimäärin toistuvasti annosteltuna.

Noh. Päivä kerrallaan. Enkä todellakaan aijo enää retkahdella. Ainoo noi bentsot. En vaan o valmis niitä lopettaan vielä kokonaan. Katkotkaan ei auta kuin sen hetken. Toivoisin tietty et jossainvaiheessa todettais et voitas antaa vaan mulle se pieni määrä pamia päivässä, kun ei noi vierotusyritykset viellä ole tuottanut tulosta.

Mites SadPanda sun hoitoon nykysin kuuluu?
Et o kauheesti päivitellyt nyt pitkään aikaan. Ois kiintosaa tietää

Edit: sattumaa(ko)? Et just sit päivittelitkin tilannettas =)

Kaikille tasapuolisesti kaikkea hyvää,!

Aloitettiin (kun diapam ja gabapentiini lopetettiin tai diapam on tiputuksessa vielä 10mg tää vko ja sit laskee 5mg ja sit 0mg. En tunne menettäväni sittenkään PALJON, eihän mun elämä nyt voi parista vitun pamista olla kii! Ja välillä tuntu, että toi diapam kääntyi mua vastaan eli ahdistus TULI ja TAI PAHENI, kun otti sitä. Nyt jännittää selviänkö ilman refloja jne.

PALJON TSEMPPIÄ RAKKAAT VAULTTILAISET <33

Mulla kans toi gabapentiini lopetettiin, ja voin itseasiassa paljon paremmin nyt.
Tai kyllähän se on vaikuttanut selkeesti mielialaan, ja ahdistusherkkyyteen, mut mielialaan paljon enemmän kyllä.
Siks must vähän kohtuutonta, et vielä kun toivun gabapentiinistä, niin pitäis jotenkin löytää henkisiä (ja psyykkisiä) voimavaroja bentsojen lopettamiseen. Etenkin kun mulle niiden lopettaminen on tavallista haastavampaa, koska vierotusoireissa lihakset jäykistyy mulla niin pahasti, et se on pahentanut hermopinnettä, ja sitä kautta lisännyt kipuja ihan överisti.

Onneks lääkäri on ollut kärsivällinen, ja ikäänkuin sain nyt luvan niitä omatoimisesti vierottaa omalla aikataululla. Mut ei kuukaus riitä mulla vielä siltikään.

Ahdistuksen kanssa mulla ei ihan kauheesti ole metadoniin vaihdon jälkeen ollut ongelmia, et enemmän noi fyysiset oireet tekee mut hulluks.

Toi on jännä jos sulla tosissan pahenee? Ahdistus kun käytät pameja. Outoo. Mä huomasin kyl ksanorin kanssa ton, et ahdistus alko vaan lisääntyä.

Mut riittävän hitaalla vierotuksella - ja et kokoaika kumminkin siinä etenee - niin en o sillai nyt kärsinyt. Opamoxilla se oli ihan mahdotonta vierottautua mulla.

Pahinta bentsorefloissa on se että elimistöllä menee tottua uuteen tilanteeseen kolme-neljä viikkoa. Eli käytännössä kun sen vikan annoksen ottaa vaikka nyt sit pamia, niin kyllä siinä saa aika pitkään tuskailla fyysisten ja psyykkisten oireiden kanssa.

Siks just korostan sitä et paras tapa välttää pitkittyneet vierotusoireet on just tarpeeks hitaasti laskea annosta. Sitä ei must tuntuu oikeen ymmärretä noilla klinikoilla tai terveydenhuollossa ylipäätään. Joka on must aika surullista.

Mutta.

Kyllä sitä bentsoista pääsee irti... Uskon siihen.
Ja yllättävänkin pienellä annoksella tulee viel jopa ihan hyvin toimeen. Mut sitkun bentsot on nollissa, niin tilanne on ihan eri..

Mä niin toivoisin et pääsis bentsoista irti.. En tajuu miten helvetin vaikeeta se voi olla. Must tuntuu ettei minkään muun aineen kohdalla ole ollut näin rankkaa tää taistelu ja pyristely irti.

+koen jopa et mä hyödyn pieninä annoksina bentsoista ihan oikeasti. Ei ahdistuksen takia (toki sekin) vaan enempikin kun hermopinnekipu mulla iskee todella kovaa. Hajoo pää siihen.

Onnea sulle lopettamiseen. Muista et kyl ne ikävät oireet ennemmi tai myöhemmin sit hälvenee. Muutama kaveri päässyt nyt irti bentsoista just korvaushoidon takia/ansiosta. Ja sanonut et kolmen viikon jälkeen alkaa sit jo päivä päivältä enemmän helpottaa.

Mulla pisin aika ilman oli vissiin neljä tai viis päivää :f

[dpi]

Metadon hoito jatkuu ja annos pysyny nyt kauan tossa 100mg (enkä nosta enää vaikka kuinka alhaiset olisi arvot, koska ei se vaan kanna oli se mikä tahansa uskon näin!)

Nii meinaatko et oli se annos mikä tahansa, niin ei se kantavuus siitä pidemmänpäälle lisäänny?

Miten oot kokenut ton 100mg,oks sillä miten suuri ero esim. Vaikka 50mg::n?
Taisiis.. Mitä koet että sadassa millissä on suurin ero vaikka just tohon johki 50-60mg:n?
Entä sivuvaikutukset, koetko niitä miten paljon enemmän suhteessa pienempään annokseen?

Ois vaan kiintosaa tietää.

Mä kamppailen just sen ongelman kanssa, et tuntuu että aamulla ennen lääkettä ois ihan selkeesti jo snadit reflat.. Se alkaa levottomilla jaloilla siinä kello 6-7 aamulla, ja sit pakko nousta ylös ja vaan venaa et vois lähtee klinikalle.

Tää on sinänsä ihan uus ongelma mulla, kyllä täs kuukauden päivät se annos kanto seuraavaan annokseen. Nyt tuntuu et metadoni kantaa joku 18-20h.

En jotenkin jaksa uskoa et annoksen nostostakaan vois olla hyötyä kun korkeintaan kolme-neljä viikkoa, ja sit palais tää sama ennalleen.. Et melkeen jopa miettinyt mitä jos kokeiliskin laskee pikkasen annosta, et jos se kontrasti ei ois sit niin paha..

Koska kyllä mulla tää nykyinen annos toimii muuten tosi hyvin... Tai ei sinänsä mitään tarvetta ois nostaa annosta, kun vain siinä tapauksessa et jos se sit oikeesti TODELLA kantais sen 24h tästä tulevaisuuteen.
Mutta melko skeptinen et näin kävis.
Siks tuskin olen annosta nostamassa.

Pitää keskustella lääkärin kanssa.

Mut ois siis hienoa kuulla kokemusta tästä asiasta?

Aloitettiin (kun diapam ja gabapentiini lopetettiin tai diapam on tiputuksessa vielä 10mg tää vko ja sit laskee 5mg ja sit 0mg. En tunne menettäväni sittenkään PALJON, eihän mun elämä nyt voi parista vitun pamista olla kii! Ja välillä tuntu, että toi diapam kääntyi mua vastaan eli ahdistus TULI ja TAI PAHENI, kun otti.

Nyt salettii on joku valtakunnallinen linjaus et kaikki pkv lääkkeet poes...

Mulla Neurot meni tosi kivuttomasti ilman mitään refloi.. Mut bentsoi vaan en o kyennyt vieläkään kun todella hitaasti pieniä annoksia vähentään. Et kaippa se mahdollista on bentsot kokonaan saada lopetettua, mut ei tolla tahdilla mitä multa vaaditaan (kuukaudessa 20mg->0) + Neurontin 600->0 samaan aikaan..

Kuulen mielelläni et miten sulla sit lopulta onnistuu/on onnistunut toi vierotus

[SadPanda]

No siis nyt on tilanne se, että ens ma 5mg laskee 0mg eli loppu juu ja helvetilistä.pääkipua/ keho on täynnä vilunväreitä.. gaboista pääsin eroon. Ja olen elänyt hyvin selvää elämää. Olen itsekin helvetin Ihmeissään. Välillä ajattelen, että kestän ja tänään on ollut taas 13.30-} eteenpäin yhtä helvettiä. Vähäku olis bupre reflat päällä.

Ja tohon annoskokoon metadonin kanssa.. hmm paha sanoa,kun se nostettiin Oulussa suoraan 70mg.. mutta aina about pari kk-6kk oman kokemuksen jälkeen tosta 70mg ylemmäs se on kantanut ok, mutta aina jossain vaiheessa se on mennyt siihen, että aamuisin levottomat jalat, vilunväreitä ja todella levoton olo. Onneksi saan lääkkeen 7.40 klinikka aukeaa 7.30.

Mutta niin outoa tämä kaikki. Huomaan, että elämä ilman stimulantteja on ihan tosi hyvää elämää.

[SadPanda]

No siis nyt on tilanne se, että ens ma 5mg laskee 0mg eli loppu juu ja helvetilistä.pääkipua/ keho on täynnä vilunväreitä.. gaboista pääsin eroon. Ja olen elänyt hyvin selvää elämää. Olen itsekin helvetin Ihmeissään. Välillä ajattelen, että kestän ja tänään on ollut taas 13.30-} eteenpäin yhtä helvettiä. Vähäku olis bupre reflat päällä.

EDIT: *SELVÄÄ* Jos random pgn kerran kuussa ei lasketa ja tietty metadonia. Mutta mulle tää on elämän selvintö aikaa.. tylsää on enkä keksi yhtään mitään tilalle.

Ja tohon annoskokoon metadonin kanssa.. hmm paha sanoa,kun se nostettiin Oulussa suoraan 70mg.. mutta aina about pari kk-6kk oman kokemuksen jälkeen tosta 70mg ylemmäs se on kantanut ok, mutta aina jossain vaiheessa se on mennyt siihen, että aamuisin levottomat jalat, vilunväreitä ja todella levoton olo. Onneksi saan lääkkeen 7.40 klinikka aukeaa 7.30.

Mutta niin outoa tämä kaikki. Huomaan, että elämä ilman stimulantteja on ihan tosi hyvää elämää.

[dpi]

No siis nyt on tilanne se, että ens ma 5mg laskee 0mg eli loppu juu ja helvetilistä.pääkipua/ keho on täynnä vilunväreitä.. gaboista pääsin eroon. Ja olen elänyt hyvin selvää elämää. Olen itsekin helvetin Ihmeissään. Välillä ajattelen, että kestän ja tänään on ollut taas 13.30-} eteenpäin yhtä helvettiä. Vähäku olis bupre reflat päällä.

Joo, itel kans bentsovierotuksessa se pahin melkein on just toi fyysinen puoli, tuntuu että pää räjähtää, ihan helvetillisiä niskajumeja etc.. Ja sellanen lasittunu katse.
Kyl toki myös ahdistusta esiintyy, ja paniikkikohtauksia. Mut noita vähemmän kuin sillonkun koitin xonella bentsoja lopettaa, sillon se oli sekä fyysistä & psyykkistä helvettiä.

Mulla taas edessä toi bentsojen tiputus. Nyt omatoimisesti vähennellyt 2,5mg/2 viikkoa.. Toistaseks mennyt ihan hyvin, ja päässyt jo 20mg->12,5mg/vrk joku kuukauden aikana.

Ja tohon annoskokoon metadonin kanssa.. hmm paha sanoa,kun se nostettiin Oulussa suoraan 70mg.. mutta aina about pari kk-6kk oman kokemuksen jälkeen tosta 70mg ylemmäs se on kantanut ok, mutta aina jossain vaiheessa se on mennyt siihen, että aamuisin levottomat jalat, vilunväreitä ja todella levoton olo. Onneksi saan lääkkeen 7.40 klinikka aukeaa 7.30.

Joo, just tän tahdoinkin kuulla. Tai "tietää". Että ei se oikeestaan ole siitä annoksesta kiinni, et aamuisin on just toi levottomat jalat/levoton olo ja vilu.

Kelasin ens hoitokokouksessa kysyä lääkäriltä josko tohon levottomiin jalkoihin sais jotain lääkettä. Se on niin kettumaista herää klo 6 aamulla siihen et kaamee levottomuus, ja vasta kasilta sais lääkkeet, mut silti niin ryytynyt et saan haettua vasta joskus kybän aikaan lääkkeen.

Olin miettinyt jos nostais pikkasen annosta, mut nyt kun ton kerroit, niin en kyl todellakaan. Koska nykyinen annos toimii muuten hyvin.

Ainoo mitä jäänyt kaipaan kun olin xonella, just se, et aamuisin ei tarvinnut ikinä kärsiä ennen seuraavaa annosta. Elämä oli jotenkin siinä suhteessa paljon stressittömämpää.

Muuten kyl ollut tosi tyyttväinen metadoniin.

Kattoo nyt kun pitää vielä bentsot tiputtaa :f

Mutta niin outoa tämä kaikki. Huomaan, että elämä ilman stimulantteja on ihan tosi hyvää elämää.

Joo, oon ite kans huomannut saman.. En kaipaa stimuja oikeestaan enää tippaakaan.

[xPetu]

Doddii, sain hoidettua itteni takas hoitoon. Tällä kertaa kelailin yli vuoden tätä paluuta. Paljon ynnäilin plussia ja miinuksia ja ylipäätänsä onko meikästä sitoutumaan tähän ja haluunko muutosta oikeesti.

Tällä kertaa vielä sai itse valita lääkkeen, xonesta ja metiksestä. Ite en ees ajatellu xonea koska kelasin et jos on pienikii mahis jatkaa subun hihattelua nii varmaa jatkaisin... Hoidon alotuksessa metis annos ois voitu maximissaa nostaa 70mg mut ite sanoin 40mg kohalla et kokeillaan tällä. Aluks nimittäin tääkin annos kolahti sen verran kovaa et piti mennä makoilee parin tunnin päästä lääkkeestä ku alko nuokuttaa nii kovaa...

Oon hiton tyytyväinen valintaani, ei nimittäin oo aamusin mitää refloja tai oloja ja annos kantaa mahtavasti yhen vuorokauden.

Mitäs tohtorit ja kokeneemmat ukot luulee ku meinasin urheilun alottaa taas vähä tavotteellisemmin eli punttia ja aerobista vuoropäivinä + ruokavalio, et kun aineen vaihdunta varmasti nousee vuosien makoilun jälkee joutuukohan annosta nostamaan? Tai parin kuukauden päästä kun toleranssia on kehittyny? Nyt annos tasottunu et enää tulee pien viba parin tunnin päästä et lääke toimii mut ei esim paikat kutise eikä varsinaista euforiaa (ainakaa nii rajua) oo enää...

Kiitos vastauksista jo etukäteen. Pee kuittaa ja kiittää.