Psykedeelit ja oppiminen

Alue, jolle kuuluu keskustelu lähinnä luonnontieteistä, tutkimuksista ja tieteellisistä löydöistä.
ihmislaji
Psykonautti
Posts: 59
Joined: Wed 02 Jul 2008, 16:21

Psykedeelit ja oppiminen

Post by ihmislaji » Tue 13 Jan 2009, 06:46

(Ei, nyt en tarkoita elämän tarkoituksen/merkityksen taikka korkeamman voiman olemassaolon oppimista.)

Minua alkoi kiinnostaa kaiken sellaisen oppimisen tehostaminen, jota me muutenkin opimme, esimerkiksi koulussa.

Etenkin mielessä on uuden kielen oppiminen, koska tällä hetkellä olen jostain syystä saanut innostuksen tutustua lingvistiikkaan. Varsin tunnettu fakta on, että lapset oppivat uuden kielen paljon paremmin (eli nopeammin ja syvällisemmin) kuin aikuiset. Joskus 12-14 vuoden ikäisenä kielenoppimiskyky alkaa heikentymään, eikä kovinkaan moni enää kykene aikuisena opettelemaan uutta kieltä täydellisesti. Aikuisena oppiminen jättää jälkensä vähintäänkin aksenttiin.

Lapsilla on siis jokin mystiseltä vaikuttava kyky omaksua kieli helpohkosti. Tämä tietenkin sai minut pohtimaan, mahtaisiko olla jotain tapaa "simuloida" lapsuutta kielenomaksumiskyvyn osalta. Luonnollisesti psykedeelit pompsahtivat mieleen melkein samantien!

Eipä tarvinnut kauaa surffailla internetin ihmeellisessä maailmassa kun tällainen pätkä tuli esiin:
It was a week before registration and it depressed me tremendously that I had not spent the summer learning German, as I had planned. I had intended to give myself a crash course so I could take second-year German, which I needed for my study in physics. I had heard of a woman who had learned enough Spanish in a few days, via LSD, to speak it fluently when she had to go to Mexico on business. I had taken LSD before, and while I couldn't see how she did this, I decided it was worth a try.

I hadn't even gotten around to picking up a textbook, but I did have a close friend who knew German well and who said he was willing to "sit in" while I took the drug and try to teach me the language. Fortunately, I knew something about conjugation and declension, so I wasn't completely at sea.

I wanted to get worked up and feel involved with the language, as it seemed that this must be at least part of the key to the problem, so I asked my friend to tell me about Schiller and Goethe, and why the verb came at the end. Almost immediately, after just a story or two, I knew I had been missing a lot in ignoring the Germans, and I really got excited.

The thing that impressed me at first was the delicacy of the language (he was now giving me some simple words and phrases), and though I really messed it up, I was trying hard to imitate his pronunciation as I had never tried to mimic anything before. For most people German may be "guttural," but for me it was light and lacey. Before long, I was catching on even to the umlauts. Things were speeding up like mad, and there were floods of associations. My friend had only to give me a German word, and almost immediately I knew what it was through cognates. It turned out that it wasn't even necessary for him to ask me what it sounded like.

Memory, of course, is a matter of association, and boy, was I ever linking up to things! I had no difficulty recalling words he had given me—in fact, I was eager to string them together. In a couple of hours after that I was reading even some simple German, and it all made sense.

The whole experience was an explosion of discoveries. Normally, when you've been working on something for a long time and finally discover a solution, you get excited, and you can see implications everywhere. Much more than if you heard someone else discovering the same-thing. Now this discovery thing, that's what was happening with me—but all the time. The threshold of understanding was extremely low, so that with every new phrase I felt I was making major discoveries. When I was reading, it was as though I had discovered the Rosetta Stone and the world was waiting for my translation. Really wild!
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia tällaisesta (esimerkiksi kielen tai jonkin muun asian, kuten musiikki-instrumentin soittamisen oppimisesta)? Linkkejä tutkimuksiin/kirjoituksiin aiheesta?
What is a mind, if not something to be messed with? What is consciousness, if not a state to be altered?

User avatar
bom
Lepakko
Posts: 278
Joined: Sun 24 Feb 2008, 13:43

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by bom » Tue 13 Jan 2009, 10:50

Mielenkiintoinen ajatus.

Enpä ole kuullut deelejä käytettävän oppimisen apuna, pikemminkin stimulantteja tai "äly-lääkkeitä" (nootropics). Ensin ajatus psykedeelien käytöstä oppimisessa vaikutti vähän hullulta: omasta päästä niillä on tapana tehdä niin epäloogistä puuroa että johdonmukainen ajattelu tuppaa mennä narikkaan, puhumattakaan systemaattisesta opiskelusta. Sitä voisi alkaa vaikka ihmettelemään kirjan sivuilla ryömiviä kirjain-armeijoita. Tosin paljonhan on annostuksesta kiinni. Psykedeelit tuppaavat myös paljastamaan vanhoista asioista uusia puolia ja mahdollisesti sytyttävät voimakkaan inspiraation, kuten lainatussa kokemuksessa kuvattiin.

Miksei voisi toimia. Tosin annostuksen luulisi olevan tärkeä pitää sellaisena ettei keskity väistelemään ohikiitäviä fraktaalimeteoriitteja vaan suunniteltuun aiheeseen.
"Life is like stepping into a boat that is about to sail out to sea and sink." —Shunryu Suzuki

User avatar
mauseri
LD50
Posts: 3700
Joined: Sat 18 Nov 2006, 18:16
Location: Jkl-Virrat

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by mauseri » Tue 13 Jan 2009, 13:07

mielenkiintoista. kyllä mä uskon et psykedeelit vois toimiakin apuna tommosessa. deelit voi kuitenkin "avata" aivoista vaikka minkälaisia "osastoja" , joiden olemassa olosta ei oo ollut koskaan tietoinen. mieli on niin tutkimaton paikka, että lähes mikä vaan voi olla mahdollista.

tää tuskin liittyy aiheeseen, mut sain joskus tossa eka kertaa pilvee kuukausiin ja aloin pelaamaan guitar heroa, niin heti ekalla yrityksellä meni yks biisi 100% oikein.. :D
"Hampaita ei tarvita, metaa ja baariin"

User avatar
bom
Lepakko
Posts: 278
Joined: Sun 24 Feb 2008, 13:43

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by bom » Tue 13 Jan 2009, 13:35

Sehän on selkee todistus siitä että kannabis on ultimaalinen älylääke! Image Image
"Life is like stepping into a boat that is about to sail out to sea and sink." —Shunryu Suzuki

Ahab

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ahab » Tue 13 Jan 2009, 22:43

bom wrote:Enpä ole kuullut deelejä käytettävän oppimisen apuna, pikemminkin stimulantteja tai "äly-lääkkeitä" (nootropics).
Eiks nootropicseja käytetä just oppimisen apuna?

Mutta niin. Mun mielestä tää toimii myös sillä tavalla ettei tarvii olla edes just trippi päällä vaan kun on kokenut päräyttäviä trippejä ja kiinnostunut maailmasta ihan uudella tavalla niin se kiinnostus ja motivaatio oppia uutta auttaa jo sinänsä oppimaan uutta. Mutta varmaan voi toimia tripin aikanakin. Mulla varmaan just LSD toimis tässä hyvin kun mulle tulee siitä vaan entistä selkeämpi olo eikä mitään pseudohallusinaatioita isommillakaan annoksilla.

Kiinnostukaa!

Alan Watts - Work as Play
http://video.google.com/videoplay?docid ... 7182647832

ihmislaji
Psykonautti
Posts: 59
Joined: Wed 02 Jul 2008, 16:21

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by ihmislaji » Wed 14 Jan 2009, 02:41

Veikkaisin psykedeeleistä seuraavan oppimistehokkuuden parantumisen - jos siis sellaista on - olevan aika olennaisella tavalla erilaista kuin stimulanteista ja nootroopeista seuraavan.

Stimulantit ovat ikään kuin brute force -taktiikka. Ne laittavat sellaiseen mielentilaan, jossa on kykenee keskittymään esimerkiksi sanaston opetteluun pitkäksi aikaa; pänttää sanoja niin kauan, että ne jäävät mieleen. Nootroopit ovat hieman erilaisia, niiden avulla voi esimerkiksi parantaa muistia siten, että sanasto jää mieleen pienemmällä vaivalla.

Psykedeelit sen sijaan voivat ikään kuin avata psyykkisiä esteitä uusien ideoiden ymmärtämiselle. Esimerkkinä vaikka kielioppi: Joko opetellaan koko kielioppi ulkoa kaikkine sääntöineen tai sitten omataan intuitio sen käyttämiselle (kuten äidinkielen osalta yleensä on). Psykedeelit voisivat avata ymmärtämystä sille intuitiiviselle osaamiselle.

Matematiikka saattaisi olla toinen esimerkki: On jokin asia, jota ei vaan tajua, vaikka kuinka lukisi siitä. Psykedeelit voivat ehkä auttaa näkemään saman asian jotenkin eri tavoin, niin että ymmärrys sen toimivuudesta löytyy.

En ehkä oikein vielä osaa ilmaista sitä, mitä tässä haen takaa, aivan täsmällisesti. Mutta jotain sellaista, että psykedeeleistä voisi hyvinkin olla apua sellaisten asioiden oppimisessa, jotka vaativat suhteellisen monimutkaista asioiden, käsitteiden, informaation murusten yms. yhdistämistä uudella tavalla.
What is a mind, if not something to be messed with? What is consciousness, if not a state to be altered?

Ahab

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ahab » Wed 14 Jan 2009, 03:05

ihmislaji wrote:Mutta jotain sellaista, että psykedeeleistä voisi hyvinkin olla apua sellaisten asioiden oppimisessa, jotka vaativat suhteellisen monimutkaista asioiden, käsitteiden, informaation murusten yms. yhdistämistä uudella tavalla.
Juuri näin ja oppimisen lisäksi varsinkin keksimisessä. Siis jonkun toistaiseksi ratkaisettoman ongelman ratkaiseminen.

User avatar
mauseri
LD50
Posts: 3700
Joined: Sat 18 Nov 2006, 18:16
Location: Jkl-Virrat

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by mauseri » Wed 14 Jan 2009, 15:47

Ahab wrote:
ihmislaji wrote:Mutta jotain sellaista, että psykedeeleistä voisi hyvinkin olla apua sellaisten asioiden oppimisessa, jotka vaativat suhteellisen monimutkaista asioiden, käsitteiden, informaation murusten yms. yhdistämistä uudella tavalla.
Juuri näin ja oppimisen lisäksi varsinkin keksimisessä. Siis jonkun toistaiseksi ratkaisettoman ongelman ratkaiseminen.
aamen
"Hampaita ei tarvita, metaa ja baariin"

Kalastaja

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Kalastaja » Fri 16 Jan 2009, 06:52

Happo toimii kuulema tosi pienillä annoksilla tehokkaana nootrooppina (<20 mcg)
samoin ainaki DOC (omalla kokemuksella <250 mcg)
2c-d.tä on kans hehkutettu tohon.

Ensiö
Lepakko
Posts: 191
Joined: Mon 26 Mar 2007, 17:30

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ensiö » Sat 17 Jan 2009, 02:36

Oon ainakin oppinut taiteilemaan ihan hitosti paremmin psykedeelien ansiosta. Tai enemmänkin olen oppinut hahmottamaan kolmiulotteisemmin, josta on apua taiteessa. Voin katsoa vaikkapa omenaa yhdestä suunnasta ja nähdä sen joka suunnasta varjoineen. Monet asiat osaan myös nähdä ikään kuin sisältäpäin ulos. Ja coolein taito on vielä opettelu vaiheessa mutta osaan katsoa muistojani eri kuvakulmista, jopa maan alta mutta heikosti. Varjot kuitenkin tuntuvat puuttuvan muistoista ja mittasuhteet vääntyilevät suht psykedeelisesti. Uskon vahvasti psykedeelien sisältävän suurta viisautta ja oppia, jota on mahdollista mutta todella vaikeaa omaksua. Aivojemme kapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin taitomme käyttää sitä.
Minä. Nimeni on Puks. Olen ainoa elollinen Saturnuksessa. Muks!

User avatar
bom
Lepakko
Posts: 278
Joined: Sun 24 Feb 2008, 13:43

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by bom » Mon 19 Jan 2009, 10:46

Sama juttu. Visuaaliseen ilmaisuun deelit voi antaa paljon.
"Life is like stepping into a boat that is about to sail out to sea and sink." —Shunryu Suzuki

User avatar
Aukikco
Moderator
Posts: 1502
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Aukikco » Fri 23 Jan 2009, 14:46

Matematiikasta, deeleistä ja piilaakson nörttiskenestä, psykedelisoitunut kaaosmatemaatikko Ralph Abraham kertoo: http://www.maps.org/news-letters/v18n1/ ... S_8-10.pdf
Tiivistettynä, Abrahamista lukenut journalisti ei voinut uskoa että psykedeeleillä vois olla jotain tekemistä teknologian kehityksen kanssa, joten päätti sitten lähteä haastattelemaan jengiä paikan päälle - 180 haastatellusta jokainen vastasi myöntävästi kysymykseen "Do you take psychedelics, and is this important in your work?"

Oon oppinut valtavasti asioita tripeillä. Olennaisimmalta tuntuu "metaoppiminen", oppimaan oppiminen. Yksittäisten asioiden oppimisen lisäksi olen kokenut juuri sitä mistä Ahab tossa puhui. Psykedelisoituneessa tilassa syntyneet uudet näkökulmat ovat seuranneet arkielämään ja tehneet siitä kiinnostavaa. Olen alkanut rakastua kaikenlaiseen oppimiseen. Suhtautumiseni kritiikkiin on muuttunut täysin, nykyään suorastaan janoan hedelmällistä kritiikkiä koska se on niin rakentavaa. Toisaalta myös hyökkäävä kritiikki voi olla tosi kehittävää, koska senkin seurauksena opin omista reaktioistani.

Instrumenttien kanssa deeleistä on ollut isoa apua, kun oon jotenkin vaan unohtanut etten osaa tehdä jotain, ja siksi yhtäkkiä huomaankin tehneeni sen. Tuntuis myös, että deelitila ajoittain herkistää tosi paljon tuntemaan omaa kehoani. Teini-ikäisenä mulla oli fyysisten juttujen oppimisessa se ongelma, että jotenkin yritin liikaa ja väkisin. Deelit on havahduttanu kuuntelemaan itseä eri tavoin. Kitaran soittamisessa on ollu paljon iloa. Tulee vaan spontaanisti ja ilolla puhkeutettuja uudenlaisia juttuja kukkaan, ja improvisaatio tuntuu tosi paljon helpommalta - oon havahtunu siihenkin kuinka "virheistä" voi itse asiassa muodostua yllättäviä, kauniita polkuja.

Sit muita fyysisiä juttuja - tokalla matkallani vuosia sitten tein spontaanisti silta-asennon seisaaltani taaksepäin taivuttaen. En ollut ikinä uskaltanut tehdä sitä, jotenkin se tuntu liian pelottavalta. Mitä jos kaadunkin. Mut jotenkin vaan luotin ja onnistuin. Ja taito jäi pysyväksi.

Viime happotripilläni kävin loppuvaiheessa lenkillä. Toki kyse on myös laajemmasta asennoitumisen muutoksesta omaan kehooni, mutta joka tapauksessa kyseinen reissu oli jotenkin harmonisin lenkki ikinä - kuuntelin omaa kehoani, osasin keskittyä hengittämään syvään enkä riuhtonut liikaa. Se oli mahtavaa.

Kielen kanssa deelit tuntuvat olevan erityisen hyvä juttu. Tykkään muutenkin kielellä kiemuroinnista, ja hatsin ja deelien avulla ymmärsin jo jotain vuosia sitten, kuinka kirjoittaminen voi tuntua ikään kuin sanojen kanssa rakastelulta. Jotenkin oon oppinu leikkisämmäksi, tuntuu hauskalta kokeilla erilaisia juttuja rohkeasti, ei oo semmosta epäonnistumisen pelkoa.

Yleisesti yhdistäisin, että deelien hyöty oppimisessa on ensisijaisesti intuitiivista, ja siksi luovaa. Älykkyys on luovaa toimintaa, ja siksi deelit kehittävät sitäkin - viime kädessähän tehokas älyily on kai sitä, että osaa luoda jatkuvasti uudenlaisia synteesejä niistä työkaluista, joita pakissansa omaa. Tästä syntyy ajoittain kokonaan uusiakin työkaluja.


Mahtava topic. Kiitos.

User avatar
mauseri
LD50
Posts: 3700
Joined: Sat 18 Nov 2006, 18:16
Location: Jkl-Virrat

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by mauseri » Fri 23 Jan 2009, 22:58

Aukikco wrote:

Mahtava topic. Kiitos.
Mahtava teksti. Kiitos!

itse olen oppinut psykeillä sen että oma keho on tärkeä ja siitä pitää pitää hyvää huolta.
Mää haluun kitaran! nuorena kävin soittotunneilla ja oon omistanut varmaan 10 skepaa, mut aina se innostus on hiipunut siihen, että "en mää osaa" vittu! osaanhan mä, kun vaan jaksan opetella. vois aluks ostaa vaikka halvan akustisen ja sit kun saa lisää massia (tai oppii olemaan käyttämättä kaikkia rahoja pään sekottamiseen) ostan kunnon sähkökitaran ja hyvän vahvarin.
"Hampaita ei tarvita, metaa ja baariin"

User avatar
Aukikco
Moderator
Posts: 1502
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Aukikco » Sat 24 Jan 2009, 01:23

Siitä vaan soittamaan! Kun soitan enemmän soittamisen ilosta enkä päämäärän vuoksi niin kolisee hyvin.

User avatar
mauseri
LD50
Posts: 3700
Joined: Sat 18 Nov 2006, 18:16
Location: Jkl-Virrat

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by mauseri » Sat 24 Jan 2009, 10:01

Aukikco wrote:Siitä vaan soittamaan! Kun soitan enemmän soittamisen ilosta enkä päämäärän vuoksi niin kolisee hyvin.
joo, täytyy hommata se skepa. piripäissään soiteltiin frendin kaa paljon sillai et se soitti jotain riffejä ynm. ja mä yritin vetää siihen jotain soolon tynkää.. sit alettiin kelata et kuullostaakohan tää ihan paskalta ja kysyttiin frendin muijan mielipidettä, ni se sano et hyvältähän toi kuullostaa.. sekin oli kyllä överi poreissa aina.. tiedä sitten. niin ja joskus oli kiva kiusata naapureita ku oli 200w vahvari ja kuvittelin viikon valvomisen jälkeen olevani jimi hendrix.. kyllä naapurit tykkäs.. :D ja omaks ilokseni aattelin alkaa soitteleen, enkä mitään pakonomaista opettelua tyyliin: mun on pakko nyt oppia tää biisii.. semmonen improjammailu (taisin keksiä uuden sanan:) on paljon kivempaa.
"Hampaita ei tarvita, metaa ja baariin"

Ahab

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ahab » Sat 24 Jan 2009, 10:21

Aukikco wrote:Matematiikasta, deeleistä ja piilaakson nörttiskenestä, psykedelisoitunut kaaosmatemaatikko Ralph Abraham kertoo: http://www.maps.org/news-letters/v18n1/ ... S_8-10.pdf
Kiitos linkistä. Tulee mieleen leffa Riot On! tosta suomalaisesta IT-buumista ja miten siinä vihjailtiin huumeiden käytön yhteydestä uuden tekniikan luomiseen.

User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 688
Joined: Mon 20 Feb 2006, 11:53
Location: Current Short Duration Personal Saviors: Dr. Tom, FMAN, DToX, Crowley, Nietcshe, Artaud

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by CharlieBigPpotato » Wed 04 Feb 2009, 12:45

(Becoming a hacker)


One of the more usual questions I get asked on a daily basis is ‘How do I become a hacker’.

Now, I know what you’re thinking. You’re thinking ‘what’s so unusual about that’. Okay, let me break it down for you. Whilst on the surface it seems like a fairly obvious first question for a budding hacker, it doesn’t really make much sense. Honestly, it doesn’t.

What if I were to ask ‘How do I become an inventor’ … or … ‘How do I invent something’. Can you imagine how you would respond to such a question ? Well… I suppose you could answer ‘Easy, Think of something useful that nobody else has made yet and create it!’ And, yes, that seems to answer the question. But in fact, all you’ve really said is ‘Invent something’… Of course, this doesn’t tell the inquirer what he needs to know which is, how does one go about the process of creativity or unique thought.

So, lets first examine what a hacker is…

Quite simply, a hacker is someone who needs to understand all aspects of a subject first hand. That is, they do not accept what others tell them, only what they can see touch and smell for themselves. This gives them a unique understanding of their subject that others (those that learn purely from books or from lecturers) will never attain. A real hacker can tell you that something which the entire world just takes as obvious is, in fact, wrong. Indeed, when pushed, they can usually demonstrate the fact.

This doesn’t always mean they are necessarily ‘cleverer’ than anyone else… they just have their ‘own’ truth and thus a rather unique perspective of how things do work – as opposed to how they are expected to work.


So, let me throw out a weird statement. You will never ‘become’ a hacker. You either ARE (and don’t realise it yet) or you are NOT (and almost certainly never will be). Let me back that up with over 30 years of observation…

Most of the real hackers I’ve known over the course of my life pretty much were hacking before they even touched their first computer. We’re talking about people who took apart telephones and calculators just to see ‘how they worked’. Even their most favourite and newest toys would quickly be in pieces in order to understand ‘how’ it works… and, sadly, the young hacker may not have the tactile skills to put it all back together again.

As a child I was rushed into hospital by my rather over-protective parents because they’d found me in a pool of cut-open dry-cell batteries crying because of an alkaline-burned tongue. They didn’t understand that it is perfectly NORMAL for a child to want to know what goes on inside a battery… that magical process that makes toys light up or tingles your tongue. The fact that most other 5 year olds don’t seek out sharp objects to break them open with is really not my problem.
I don’t need counselling … the others need encouraging.

Anywhere, where am I going with all this… Oh, yeah…

I don’t want you to ask how to ‘become’ a hacker. Instead, I want you to decide whether you already ARE a hacker. I want you to ask yourself honestly :

- Have I always had a compulsive NEED to know how a thing works –or- am I quite happy to live with an abstraction (ie. Just accept that it does indeed work, and simply have fun using it as intended)

- Is it more fun to play with the toy for 6 months and simply enjoy watching its battery-powered mysteries… or see the inner magic laid bare in 6 minutes as a series of cogs, motors and LEDs – breaking it irrecoverably in the process.


This is an important question. If you’re quite happy with an abstract view of the world… quite happy that pressing record on your VCR causes it to record WITHOUT obsessing about how, why and what is going on inside the case… then, great news… you’re NOT a hacker! So, feel free to stop reading this and go watch some TV or download some porn.


For the rest of us… the unfortunate ones… Those who are hackers and simply cannot help themselves. Please take the time to read the following survival guide.



Hackers Survival Guide
(The missing manual)

For the rest of us, I have compiled a little survival guide. The hackers missing manual if you like…


1. Do not accept other peoples truths

Now, the problem with growing up is that you are put under a lot of pressure to conform. Because of this, and because our school systems find it easier to fill you full of dull lifeless facts rather than take the time to cultivate your inherent curiosity… you’ve probably got used to reading books and repeating other peoples facts in order to pass exams.

That stops here!

If you want to rediscover your inner hacker the first thing you need to do is STOP asking questions… or, more precisely, stop accepting the answers.

Yes, in order to get anywhere in life you have to play the game and recite what others want you to remember. But that doesn’t stop you setting out to prove or disprove any point before accepting it as fact. Nothing is a fact until you have personally discovered and proven it for yourself.

So, did the battle of hastings take place in 1066 ? Well, the answer is ‘Most historians believe so’ … not ‘yes’. It is not an indisputable fact because you were not there. This may seem a little anal, but you MUST not assume ANYTHING… later, when your hacking is put to the test – it is precisely the difference between your first hand knowledge and other peoples blind assumptions which will allow you to perform your magic and prove an entire industry hopelessly wrong.


2. Never rely on assumptions

So, you have discovered for yourself that pressing the record button on the VCR records your favourite TV show. Nothing new there… but if you stop here then you are making the choice to live with an abstraction. You are choosing to accept that everything in life follows simple rules…

ACCEPT NO ABSTRACTIONS

You probably want to be a computer hacker and have maybe even started learning Java, C/C++, Perl, PHP, SQL… Well PAUSE !

Nothing you can learn is worth anything to the hacker until they understand all of the layers of interaction that exist right down to the CPU… perhaps even the internals of the CPU and the simple gate structures it relies upon. Until you can do this then ANY program you create has a fatal flaw… it depends upon an abstract understanding of the universe as a ‘very simple place’… like a VCR, it ‘just works’ ™

Accepting this pretty abstraction as fact means that anyone who understands the machine at a more fundamental level than you do can rip the ground right out from underneath you and let all your carefully constructed code and assumptions come tumbling down like a set of toy building blocks. So, make a choice…

Either accept that the computer is just like your VCR, and write code that just assumes it will always behave predictably (a programmer)… or, realise that the only way you can KNOW what code can or cannot do is by understanding the entire multi-layered machine from the ground upwards (a hacker).

Until you can do that there are NO true facts in your learning… only assumptions.

The same goes for networking. You may understand how to ping, nmap and traceroute… but until you understand the packets, the checksums, the handshakes and the protocols… well, you’re taking one hell of a lot for granted - and everything you believe to be true is in fact very deeply flawed.

You may be considered by some to be ‘pretty hot at networking’ - but you will probably never understand how to walk through a firewall like it wasn’t there… map the machines behind a NAT device… or remotely cause the EIGRP process in a cisco router to crash out and kill the syslog.

You will never perform that special ‘magic’ that makes a veteran IT guy with a lifetime of enterprise security knowledge scratch his heavily bearded chin in disbelief.


3. If it isn’t fun then it’s bad for you

Okay, now this is where you get to complain that it all sounds way too damned difficult. And, yes, it IS difficult at times, but if it wasn’t we hackers wouldn’t enjoy it half so much.

If you don’t enjoy learning things that most people don’t even want to know… if you don’t feel the NEED to understand things down to the tiniest little detail … then you’re really not a hacker at heart and should have been more honest with yourself and stopped reading at the end of the first section. The one entitled ‘START HERE’ … If you had you’d have saved yourself some time.


The real hackers are those who WANT to know… The ones that NEED to know… the ones who don’t like going to bed on an unresolved problem and are uncomfortable with those simple abstract views of the world which others find so easy to accept at face value.

That’s not to say that hackers always enjoy what they’re doing… sometimes it can be very frustrating when you’re trying to resolve something that just keeps hiding from you. But, if your very first thought when approaching a new subject such as… lets see… TCP/IP… is to decide it is all to complicated and looks like too much hard work to bother with then, lets face it, you can’t really say that you have much motivation for challenges.

Which brings me to my last point in the survival guide. Don’t whine on about something being too difficult… If you want to complain then complain about the things that were too easy and didn’t stimulate or challenge you enough.

So, I guess the final lesson is… If learning the underlying nuts and bolts of technology turns you off then take my advice - cut your losses, forget about hacking, and go do something you actually enjoy and/or are good at.


Life is too short for things you don’t enjoy.


Conclusion
(So how DO I become a hacker ?)

Truthfully ?

Question everything. Believe nothing till you’ve experienced it first hand and proven or disproven it for yourself.

Ask Why? Ask How? And keep asking and asking until you get to the very bottom and there’s nothing left to learn… Then start again somewhere else.

Whether that be understanding transistorised logic that all things rely upon… or the physics principles that electronics itself relies upon… or, coming to an appreciation of the way specific patterns of electrons are ultimately sent hurtling over miles of carefully balanced cabling whenever you hit submit in a web form.

Ask people questions, listen to their answers… and then set out to prove it for yourself. Read books, take everything you can from them and then examine each ‘truth’ offered for validity. Experiment each fact until it BECOMES true.

NEVER accept abstractions. You have no right to simply accept the act of logging on via a telnet connection to your cheap shell account in Mumbai. Not until you know the telnet protocol, the TCP 3-way handshake, the packet headers, the DNS role, the ARPing, the routing, the switching…. Until you can visualise, in your head or draw out on paper - the packets, the segments, the frames, the bits… the wrapping, the unwrapping… the NAT translation… the windowing and the fragmentation and reassembly.


And remember this above all else :

Knowledge is NOT power – no matter whatever many wannabe hackers might proclaim. The ***only*** true power is in the ability to think for ones self.

So, instead, make your OWN way. Find your OWN truths. And by doing so you will discover that the even most knowledgeable among us are taking an awful lot of things for granted. There exists a huge gulf between what a hacker knows to be true… and what the industry accepts to be true… and it is in this discrepancy between personal truth and conventional knowledge that the hacker finds his true power.

==DToX

http://www.criticalsecurity.net/index.p ... 0&p=183203
Yes, YOU can rape your own mind. Fake it till you make it! YOU can finally relax in the safety of your own delusions. Just pray to "Bob", bend over, heil BULLSHIT 3x times, and inject often!
http://www.subgenius.com/bigfist/classic/classic.html

Ahab

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ahab » Wed 04 Feb 2009, 21:39

CharlieBigPpotato, you just blew my mind with that quote! Niin epähoukuttelevia ja kuivan olosia ku sun pasteemiset tänne monesti on niin kerrankin iskit kultasuoneen.
Tunnistin itseni. Olen pienestä asti purkanut leluja ja epäkuntoon mennyttä kodin elektroniikkaa. Tykkäsin myös dyykata roskiksista tavaraa. Tuskin niin kauheasti opin niiden sisällöstä mutta tärkeintä oli ylipäätään nähdä sisälle.
En kuitenkaan koe kiinnostusta tietokonehakkerointiin. Enemmänkin kulttuurihakkerointiin. Kehomme, hermostomme, varsinkin aivomme ovat se tietokone. Kieli on ohjelmointikieli. Eri kielissä on eri logiikka. Ja kulttuuri on käyttöjärjestelmä. Koko ton teksin voi lukea uudestaan myös tossa kontekstissa niin että se toimii.

Itseasiassa juuri aiemmin tänään tulin ajatelleeksi tässä ketjussa aiemmin puhuttuun kielen oppimiseen psykedeeleissä että ohjelmointikielethän ovat KIELIÄ(language) ja tämä liittyi välittömästi tuohon Aukikco pistämään piilaakso linkkiin. Veikkaisin että taustalla toimii samat kielellisen hahmottamisen aivoalueet.

Vau!

User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 688
Joined: Mon 20 Feb 2006, 11:53
Location: Current Short Duration Personal Saviors: Dr. Tom, FMAN, DToX, Crowley, Nietcshe, Artaud

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by CharlieBigPpotato » Wed 04 Feb 2009, 22:28

Yes, YOU can rape your own mind. Fake it till you make it! YOU can finally relax in the safety of your own delusions. Just pray to "Bob", bend over, heil BULLSHIT 3x times, and inject often!
http://www.subgenius.com/bigfist/classic/classic.html

ihmislaji
Psykonautti
Posts: 59
Joined: Wed 02 Jul 2008, 16:21

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by ihmislaji » Fri 06 Feb 2009, 08:13

Olisiko mitään ideoita tekniikoista, joilla psykedeelejä voisi yhdistää tehokkaasti oppimisprosessiin?

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut, että voisi opetella jonkun uuden kielen niin, että sitä edes kykenisi ymmärtämään kohtuullisesti. Taidan testata joku viikonloppu sellaista, että otan silloin tällöin pienehköjä annoksia jotain psykedeeliä ja omistan sen koko viikonlopun kyseisen kielen alkeiden opetettelulle. Mielenkiintoista nähdä, millä tavoin oppi uppoaa päähän.

Mutta jos on heittää jotain ideoita erilaisista annoksista, nauttimistiheydestä, valmistautumisesta yms. niin kertokaapa.
What is a mind, if not something to be messed with? What is consciousness, if not a state to be altered?

User avatar
Aukikco
Moderator
Posts: 1502
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Aukikco » Sat 28 Feb 2009, 16:09

Lue Robert Anton Wilsonia.

User avatar
Kalavale
Apteekki
Posts: 468
Joined: Fri 16 Jun 2006, 19:55

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Kalavale » Sat 28 Feb 2009, 21:51

Aukikco wrote:Lue Robert Anton Wilsonia.
Tai sitten juokse alasti metsään, molempi parempi. Kaikki oppii tavallaa, minä tapaan, tavat tavat tavat tavat. We used to smoke rope, just light it up and suck until reality faded.
All things are equal, there are no special things.

User avatar
Aukikco
Moderator
Posts: 1502
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Aukikco » Sat 28 Feb 2009, 22:04

Kalavale wrote:Tai sitten juokse alasti metsään, molempi parempi. Kaikki oppii tavallaa, minä tapaan, tavat tavat tavat tavat. We used to smoke rope, just light it up and suck until reality faded.
Jea, kaikki toimivat tavat käyttöön - se mikä toimii, toimii. Useimmat tavat eivät onneks ees sulje toisiaan pois!

Ununnilium
Lepakko
Posts: 191
Joined: Wed 16 Jan 2008, 22:35
Location: Kuopio

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ununnilium » Sat 07 Mar 2009, 17:02

Väittäisin että oppimispotentiaali psykedeelien yhteydessä riippuu hyvin pitkälti voimakkaasta muistijäljestä, joka psykedelian yhteydessä syntyy. Jos kohtalaisen annoksen kanssa yrität vaikkapa opetella ulkoa jotain asioita, mielesi saattaa muodostaa voimakkaita muistijälkiä tilanteesta, jotka voi sitten myöhemmin hyödyntää ja avata. Tunnetustihan esimerkiksi ulkoaopeteltavien asioiden visualisoiminen auttaa muistamisessa - eli esimerkiksi assosioi vaikka sanan monosyytti soluun joka muistuttaa vanhaa monoa jne.

Samaan tapaan kun vaikkapa muistaa elämästään merkittäviä hetkiä hyvin tarkasti, mutta ei esimerkiksi muutama viikko sitten tapahtunutta kauppareissua.

Mutta omaa mutu-tuntumaa tämä vain on.

User avatar
Aukikco
Moderator
Posts: 1502
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Aukikco » Tue 10 Mar 2009, 17:49

Taannoisen toisaallatapahtuneen keskustelun inspiroimana haluaisin myös alleviivata tämän topicin tiimoilla psykedeelien taipumusta voimistaa valtavasti merkityksen kokemista.

Merkityssuhteiden kauttahan ajatusrakennelmat päihimme tallentuvat.

Ahab

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ahab » Thu 19 Mar 2009, 01:40

Eärän enlgatniliasen tuktiemlan preusetella on saamnteekvää msisä jäjresytkssesä kijraiemt snasasa oavt, anioa täkreä on se että esnimäminen ja vimienien krijian oavt okiella paiklala. Lpopu voi olla tyättä hlöypnölyä mtuta viot kiuteknin imlan viakekusia llukea tsektiä. Tmää oninstuu sen tädhen että me emme lue yskitätisiä kijraiima vaan kookniasia snaoja.

User avatar
Jeshu
OD
Posts: 1942
Joined: Thu 22 Sep 2005, 16:35

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Jeshu » Thu 19 Mar 2009, 04:44

Psykedeelit muuttaa ajatusta ja se on oppimista. Eikö se oo selviö? Dxm toimii kognitiivisten kykyjen parantajana ala 2 plateau varmaan usein myös.

Mitähän muuta...
Tunnetta ei voi ostaa: sanotaan.
Vaan ei sanoillakaan saavuttaa.
Ei kukaan pakoon itseään pääse.
On minulla turvallinen olla.

Ununnilium
Lepakko
Posts: 191
Joined: Wed 16 Jan 2008, 22:35
Location: Kuopio

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by Ununnilium » Sun 22 Mar 2009, 12:26

2C-C vaikuttaa ainakin potentiaaliselta opiskelukäytössä pienehköillä annoksilla. Miellyttävää stimulaatiota ja yllättävän hyvä keskittymiskyky säilyy. Sekä suht. normaalit ajatuspolut.

User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 688
Joined: Mon 20 Feb 2006, 11:53
Location: Current Short Duration Personal Saviors: Dr. Tom, FMAN, DToX, Crowley, Nietcshe, Artaud

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by CharlieBigPpotato » Sun 22 Mar 2009, 14:05

Yes, YOU can rape your own mind. Fake it till you make it! YOU can finally relax in the safety of your own delusions. Just pray to "Bob", bend over, heil BULLSHIT 3x times, and inject often!
http://www.subgenius.com/bigfist/classic/classic.html

User avatar
CharlieBigPpotato
Kameleontti
Posts: 688
Joined: Mon 20 Feb 2006, 11:53
Location: Current Short Duration Personal Saviors: Dr. Tom, FMAN, DToX, Crowley, Nietcshe, Artaud

Re: Psykedeelit ja oppiminen

Post by CharlieBigPpotato » Sun 22 Mar 2009, 14:09

Täytyy mainita tämmöinen yhdiste kuin 4-metyyliaminoreksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/4-methylaminorex

Ei tosin ole psykedeeli, vaan ihan omassa luokassaan: entheogenic smart drug. Jep, keksin itse termin. Ainoa testaamani smart drug joka todella toimii. 8)
Yes, YOU can rape your own mind. Fake it till you make it! YOU can finally relax in the safety of your own delusions. Just pray to "Bob", bend over, heil BULLSHIT 3x times, and inject often!
http://www.subgenius.com/bigfist/classic/classic.html